10 matkaa, 15 maata (joista 6 uutta), 24 lentoa, 91 päivää ja reilusti yli 10 000 kilometriä autossa Suomen ulkopuolella. Lisäksi lukuisia pieniä reissuja ympäri Suomen. Tuhansia valokuvia, lukematon määrä unohtumattomia elämyksiä ja paljon haaveiden toteuttamisia. Paljon kohteita, joista olen pitkään unelmoinut, mutta taas paljon sellaisiakin, joista en vielä vuosi sitten tiennyt mitään.
Vuosi 2017 otettiin vastaan Afrikassa, ja siellä vietettiin myös vuoden viimeinen reissupäivä. Tai no, siitä voidaan olla montaa mieltä onko Mauritius varsinaisesti Afrikkaa, mutta ainakin maantieteellisesti kyllä. Afrikasta Afrikkaan, sellainen oli vuosi 2017. Mutta mahtui siihen paljon muutakin.
Vuosi 2017 jää henkilökohtaisissa historiankirjoissa yhdeksi p*skimmista ikinä. Vuosi on ollut pitkä ja raskas, vaikkakin useita valopilkkuja siihenkin on mahtunut – luonnollisesti pitkälti matkojen ansiosta. On taas monta syytä olla kiitollinen, että on elämässä siinä tilanteessa, että on mahdollista matkustaa näinkin paljon. Kyllä se matkustaminen vaan on tuonut taas vuoteen niin paljon hyvää.
Vuotta taaksepäin katsoessa onkin todettava, että kyllä sitä on taas reissattu. Vuoden aikana olen päässyt näkemään ihan mielettömiä paikkoja ja ihailemaan tätä pallon monimuotoisuutta. On kuitenkin tunnustettava, että vaikka vuosi 2017 on reissujen puolesta ollut hieno, ei se aivan yllä vuoden 2016 tasolle.
Vaikka tästä ei tullut kaikkien aikojen reissuvuotta, niin on vuosi 2017 silti ollut matkojen osalta hyvin tapahtumarikas ja kirjava, ja pelkästään hyvässä mielessä. Taas se punainen lanka reissuista puuttuu, sillä en osaa edelleenkään määritellä lyhyesti, millaisia matkoja sitä on tapana tehdä. Ihan mitä vain ja kaikkea mahdollista, se kai kuvaisi parhaiten. Lisäksi vuoden aikana on tullut reissattua niin erilaisilla kokoonpanoilla, että sieltäkään sitä yhteistä tekijää ei löydy. On matkattu yksin ja muutamankin eri kaverin kanssa. On menty kaksin Ollin kanssa, pariskuntaretkeilty, sekä menty tyttöporukalla, että perheen kesken. Melkein jo hengästyttää ihan pelkkä ajatuskin matkojen kirjoa miettiessä.
Pikakelauksella kataottuna oli vuosi 2017 varsin vauhdikas.
Tammikuu – Namibia, Kapkaupunki, Doha
Vuosi 2017 käynnistettiin Afrikassa, jonne lennettiin Suomesta suopivasti juuri ennen vuoden vaihtumista. Namibian pääkaupunki Windhoek ei uutena vuotena ollut suuri menomesta, eikä kaupunki kyllä muutenkaan herättänyt suuria tunteita. Taisi olla laimein vuodenvaihde pitkään aikaan. Suunta oli kuitenkin tästä vain ylöspäin, sillä tuosta käynnistynyt Namibian kymmenen päivän kierros oli aivan huikea! Auton katolla olevassa teltassa nukkuminen, elämäni ensimmäinen kunnon safari, Namibian monipuolinen tarjonta ja ensipuraisu Afrikkaan ihastutti niin, että en ole ehkä vieläkään täysin toipunut.
Namibiasta jatkettiin vielä neljäksi päiväksi Kapkaupunkiin, jossa seikkailtiin niin viinitiloilla, vuorilla, kuin Hyväntoivonniemelläkin. Kotimatkalla vietin vielä kaksi yötä Qatarin pääkaupunki Dohassa pitkän välilaskun merkeissä. Kaupunki ei näin pikaisella vilkaisulla ehtinyt sytyttämään sen suuremmin, mutta ihan hyvän välilaskukohteen siitä sai.
Maaliskuu – Levi
Helmikuu meni pitkälle Afrikan pölyjä jaloista pois pyyhkiessä ja arjen kiireiden keskellä, enkä tainnut poistua Tampereelta kertaakaan. Reissutauko tuntui venyvän ikuisuuden mittaiseksi, sillä seuraava reissu oli vuorossa nimittäin vasta maaliskuun lopussa. Suuntana oli Levin keväthanget, jossa vietettiin tyttöporukalla varsin mainiot neljä päivää lasketellen, hiihtäen ja poroja ihmetellen. Talvea inhoava eteläntyttö sai kosketuksen Lapin taiasta ja alkoi ymmärtää, miksi niin moni matkustaa Lappiin kerta toisensa jälkeen.
Huhtikuu – Rooma
Huhtikuussa suuntasin pitkäksi viikonlopuksi viettämään omaa aikaa Roomaan. Tällä reissulla vakuutuin entistä enemmän siitä, että välillä on hyvä matkustaa ihan yksinkin ja saada olla rauhassa ajatustensa kanssa. Keväinen kaupunki hurmasi täysin ja irtiotto oli mitä onnistunein. Neljän päivän aikana kävelin jalat rakoille, katselin kaupunkia monesta eri kulmasta ja ymmärsin, miksi kaupunkia niin kehutaan – ja ennen kaikkea mietin miten ihmeessä en koskaan aiemmin ollut saanut aikaiseksi matkustaa sinne.
Toukokuu – Zagreb, Toronto, Niagara, New York
Kevään reissutahti otti Levin reissun jälkeen selkeästi vauhtia alleen ja toukokuussa oli vuorossa parikin reissua. Vappua vietettiin ystäväpariskunnan kanssa Kroatian pääkaupunki Zagrebissa. Kaupunki ylitti monet odotukset ja viihdyin siellä varsin hyvin. Päiväretki Plitvicen kansallispuistoon toi loistavan lisän kaupunkilomaan. Neljässä päivässä ehti taas näkemään aivan hurjasti ja Zagrebia voi varsin helposti suositella matkakohteena!
Pari viikkoa Kroatiasta paluun jälkeen suuntasin kaverini kanssa Atlantin toiselle puolelle, suuntana Kanada ja USA. Matka alkoi Torontosta, josta Niagaran putousten kautta suuntasimme New Yorkiin. New York on jo vuosia ollut se ylivoimainen suosikkini mitä kaupunkeihin tulee ja tästä reissusta olinkin varsin tohkeissani. Kanadan puoleinen osuus ei tällä kertaa niin viehättänyt, mutta New York ei pettänyt tälläkään kertaa.
Kesäkuu – Sveitsi, Ranska
Kesäkuussa tie vei Sveitsiin ja Ranskaan. Ensin rento viikonloppu Sveitsin Luzernissa nauttien alppimaisemista, jonka jälkeen suuntasin kuvankauniiseen Strasbourgiin työmatkalle. Strasbourgista siirryin juhannuksen viettoon tutustumaan Alsacen upeisiin pikkukyliin ja ehkä vuoden huikeimpana yksittäisenä kokemuksena pääsin viiniviljelmien yllä omin kätösin kokeilemaan, kuinka sitä helikopteria oikein lennetään.
Heinäkuu – Bukarest
Heinäkuun alussa taas hikoiltiin Ollin kanssa superhelteiden keskellä Romanian pääkaupunki Bukarestissa. Se oli reissu, joka melkein jäi tekemättä. Tuossa vaiheessa vuotta olin jo melkoisen lopussa niin henkisesti, kuin fyysisestikin, eikä edes matkalle lähteminen jaksanut innostaa. Jälkikäteen oli kuitenkin sanottava, että onneksi lähdin, sillä Bukarest yllätti todella positiivisesti. Kaupunki oli kaikkea muuta, kuin mitä siltä odotin ja tämän reissun myötä heräsi myös kiinnostus päästä tutkimaan Romaniaa laajemminkin.
Elokuu – Norja
Elokuun lopulla pääsin viimein viettämään kesälomaa, kun suuntasimme reiluksi kahdeksi viikoksi Norjan vuonoille ja vuorille. Reissu sisälsi upeita maisemia, paljon patikointia ja rentoa retkeilyä. Pääsinpä myös toteuttamaan yhden isoista haaveistani ja kiipeämään Trolltungalle yöksi. Ei Norjan luontoa ja maisemia turhaan kehuta, sillä maa on yksinkertaisesti upea! Tämä oli ensimmäinen loma, jolle myös oma koira pääsi mukaan, ja osoittautui ihan loistavaksi ratkaisuksi.
Syyskuu – Tallinna
Syyskuun alku vierähti vielä Norjassa ja loppukuusta suuntasin työporukalla Tallinnaan virkistymään pariksi päiväksi. Tutuiksi tulivat niin KGB-museo, Sakun tehtaat, kuin vanhan kaupungin ravintolat ja näköalatasanteetkin. Tajusin jossain kohtaa, että tästä reissusta ei koskaan päätynyt yhtään juttua blogiin, tai edes kuvaa sosiaaliseen mediaan. Sehän nykyään melkein jo tarkoittaa sitä, että eihän tätä matkaa edes tapahtunut! Tallinna oli kuitenkin taas parin vuoden jälkeen varsin viihdyttävä, ja onhan kaupunki nyt kaunis.
Lokakuu – Suomi
Lokakuu pysyteltiin ihan tiukasti kotimaan kamaralla. Reissuja tuli kyllä tehtyä töiden merkeissä kyllä ympäri Suomea, ja mahtui mukaan yksi mökkiviikonloppu saaristossakin, mutta lomarintamalla oli varsin hiljaista.
Marraskuu – Etelä-Afrikka, Mauritius
Marraskuussa sitten koitti vuoden toinen reissu Afrikkaan. Namibian matkan innoittamana vanhempani alkoivat pohtimaan, josko hekin uskaltautuisivat lähtemään safarimatkalle. Yksi asia johti toiseen, lumipallo lähti vyörymään ja alkukesästä huomasin tekeväni varauksia lopulta yhdeksälle hengelle Etelä-Afrikan safarille, sillä ajatuksesta innostui melkein puoli sukua. Ison seurueen mieltymysten yhteensovittaminen ei aina ole helppoa, ja matkan suunnitteluun tuli käytettyä lopulta lukemattomia tunteja, jotta kaikkia miellyttävä kombo saatiin kasaan. Lopputuloksena vietimme reilun viikon Etelä-Afrikassa safarin ja maisemajahdin merkeissä, jonka jälkeen suuntasimme reiluksi viikoksi Mauritiukselle rentoutumaan. Etelä-Afrikan osuus ylitti kaikki odotukset ja koko seurue oli melko tohkeissaan kaikista eläinbongauksista. Perään vietimme vielä ihan rentouttavan loman Mauritiuksella, vaikka jouduinkin jälkikäteen toteamaan, että kokonaisuudessaan Mauritiuksen osuus tuotti itselle pienen pettymyksen.
Joulukuu – Kriisin paikka
Kesällä olin vakuuttunut siitä, että joulumarkkinareissu tulee tällekin vuodelle. Viime vuonna toteutettu joulumarkkinakierros Kööpenhaminassa jätti jälkensä ja joulutunnelmaa olisi tehnyt mieli lähteä hakemaan Keski-Euroopasta. Suunnitelmissa siinsi niin Praha, Budapest, kuin lukuisat Saksan kaupungitkin. Ahkerasta suunnittelusta ja vaihtoehtojen penkomisesta huolimatta en koskaan saanut varattua tuota matkaa. Jotenkin tässä nyt siis pääsi käymään niin poikkeuksellisesti, että joulukuu ei tänä vuonna pidäkään sisällään yhtään ulkomaanmatkaa. Viimeksi näin kävi vuonna 2008, joten kyllä tämä on selkeä kriisin paikka.
4 comments
Todella ihanan kuuloinen reissuvuosi on sulla takana! Toivottavasti ensi vuodesta tulee ainakin yhtä hyvä, ellei parempi!
Kiitti Sofia! Ei tässä vuodessa kieltämättä ole pahemmin valittamista reissujen osalta. Ensi vuodelle on kyllä kasa sen verran huikeita reissuja suunnitteilla, että jos edes puolet toteutuu, niin hyvä vuosi siitäkin tulee, toivottavasti teilläkin! ?
Aika vauhdikas vuosi teillä on ollut. Nuo Norjan maisemat ovat kyllä upeita! Ei muissakaan siis valittamista ole. 🙂
Kiitti Sisko! Vauhtia on kyllä piisannut taas ja upeissa paikoissa on tullut käytyä, joten ei tässä liiaksi matkoista valittaa voi! 😀
Comments are closed.