Kun miettii omaa elämäänsä taaksepäin, voi todeta, että mitään minulta ei ole puuttunut. Olen saanut kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä rakkaiden ihmisten ympäröimänä, ollut terve ja onnellinen.
Minulla on kaikki tarpeellinen. Juomavettä tulee hanasta mielin määrin, ruokaa on aina saatavilla. Minulla on katto pään päällä ja voin peseytyä päivittäin. Aamuisin joudun miettimään, mitä pistää päälleni, koska pursuavassa vaatekaapissani on mistä valita, ihan joka säähän.
Olen saanut käydä kouluja lähes kyllästymiseen asti, ottanut kaiken hyödyn suomen ilmaisesta koulutuksesta. Joskus se on jopa tuntunut vastenmieliseltä. Ei ollut kerta, eikä kaksi kun pimeänä aamuna marisin ääneen tai mielessäni, että onko pakko lähteä kouluun. Olisin tehnyt lähes mitä vain, jotta olisin saanut jäädä kotiin.
Olen saanut matkustella maailman ääriin ja takaisin. Lentoliput kilahtavat säännöllisesti sähköpostiin, ilman että sen suuremmin pohdin hintaa. Ne lentoliput vievät minut paikkoihin, joista en ole osannut haaveillakaan. Ihan vain, koska voin ja haluan.
Ja minä pidän tätä kaikkea itsestäänselvyytenä, aivan normaalina elämänä.
Ne lentoliput kuitenkin vievät minua usein kovin erilaisiin paikkoihin. Paikkoihin, jotka ovat täysin erilaisia kuin ne, missä minä olen varttunut. Näissä paikoissa kohtaan kovin erilaisen totuuden.
Usein etenkin köyhemmissä maissa matkustelu herättää miettimään omaa elämäänsä varsin erilaisesta näkökulmasta. Kun omaansa pystyy aivan erilailla peilaamaan toisten elämään, huomaa helposti, että itsestäänselvyys ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Etuoikeutettu. Se on sana, joka niin usein nousee mieleen.
Mitä jos minulla ei olisikaan varaa ruokaan? Mitä jos joutuisin joka päivä pelkäämään turvallisuuteni puolesta? Mitä jos minulla ei olisikaan koskaan ollut mahdollisuutta käydä edes peruskoulua, enkä osaisi siksi edes lukea? Millaiset lähtökohdat minulla silloin olisi elämässä? Ajatus tuntuu kaukaiselta, mutta matkustellessa kuitenkin liian usein myös tällaisen todellisuuden kohtaa.
Travel Blogger Give Back – annetaan maailmalle takaisin osa siitä hyvästä, mitä se meille antaa
Maailma on, ja tulee todennäköisesti aina olemaan hyvin epätasa-arvoinen ja epäoikeudenmukainen paikka, jossa meidän suomalaisten itsestäänselvyytenä pitämät asiat olisivat miljoonille se unelmien täyttymys. Sitä tuskin koskaan saadaan muutettua. Mutta pieni muutoskin voi muuttaa suuresti jonkun elämää. Pienistä puroista muodostuu iso joki, sanotaan. Jos ei edes yritä, tuskin mikään muuttuu.
Tästä innostuneena suomalaiset matkabloggaajat järjestävätkin nyt toista kertaa matkamessujen yhteydessä Travel Bloggers Give Back-hyväntekeväisyystempauksen. Tempauksen tavoitteena on antaa maailmalle takaisin edes osa siitä hyvästä, mitä runsaasti matkailleet bloggaajat ovat reissuillaan kohdanneet. Viime vuonna samaisen kampanjan tuotoilla mahdollistettiin uuden koulun rakentaminen Nepalin kastittomille. Vuoden 2017 hyväntekeväisyyskohteeksi taas valikoitui Laos, joka on yksi maailman köyhimpiä maita.
Edellisvuoden tapaan tempauksessa kerätään rahaa niille, joille meidän itsestäänselvyydet, tässä tapauksessa mahdollisuus käydä koulua, olisivat se lottovoitto. TBGB:n avulla kerätyt rahat suunnataan syrjityn etnisen vähemmistön tyttöjen ja poikien koulutukseen. Avun perille saamisesta vastaa Plan Suomi, joka on jo vuosien ajan tukenut Bokeon läänin lasten koulutusta.
Maailmassa on jopa 70miljoonaa lasta, joilla ei ole mahdollisuutta käydä koulua, saada edes alkeistason koulutusta – oppia lukemaan, tai suorittamaan yksinkertaisia yhteenlaskuja. Epätodennäköisimmin koulua käy Afrikan tai Kaakkois-Aasian köyhimmissä maissa, maaseudulla asuvan köyhän perheen tyttö.
Kuva: Pixabay, janeb13 /CC0
Sinäkin voit auttaa
Tänä vuonna hyväntekeväisyyskampanjassa valokeilassa ovat valokuvat. Huomenna alkavilla matkamessuilla, tarkemmin Rantapallon osastolla 7m138, järjestetään valokuvanäyttely, johon on koottu noin viidenkymmenen suomalaisen matkabloggaajan kuvia. Lauantain ja sunnuntain aikana on messuilla mahdollisuus ostaa näitä eri kokoisina kotiinviemiseksi, samalla tukien lasten koulunkäyntiä Pohjois-Laosin Bokeon läänissä.
Tavoitteena on kerätä Matka 2017-messuilla Travel Bloggers Give Back -tempauksen myötä avustus, jonka voimin voidaan auttaa parantamaan näiden köyhien alueiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta perusopetusta. Asia, jonka pitäisi olla jokaisen lapsen perusoikeus.
Myös minä lähdin tähän kampanjaan mukaan alla olevalla kuvalla, joka on otettu viime talven matkalla Myanmarin tarunhohtoisessa Baganissa, se on yksi ehdottomista suosikeistani matkakuvieni joukossa. Mutta tarjolla on runsaasti myös muunlaisia, toinen toistaan upeampia kuvia, joista valita. Kaikkiin kampanjassa mukana oleviin kuviin voit käydä jo etukäteen tutustumassa täällä.
Jos siis olet viikonloppuna suuntaamassa Matka 2017-messuille, suuntaa vierailulle Rantapallon osastolle 7m138, jossa voit kantaa kortesi kekoon lunastamalla Epsonin tulostaman kuvan itsellesi.
Kuvien hinnat:
- 10 x 15 cm, hinta 5 €
- 21 x 30 cm, hinta 15 €
- 30 x 42 cm, hinta 25 €
Lisäksi kaksikymmentä kuvaa on ostettavissa valmiina tauluina paikanpäällä.
Huomioithan, että maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen.
Kaikki kuvista saatu tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä TBGB-kohteen hyväksi Plan Suomi -hyväntekeväisyysjärjestön kautta. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan matkapörssin lahjakortti.
Lisää Travel Bloggers Give Back – kampanjasta, mukana olevista bloggaajista ja itse hyväntekeväisyyskohteesta voit käydä lukemassa täällä.
2 comments
Jännä, miten sitä kaikkea pitääkin niin itsestäänselvyytenä, vaikka toki tietää, että kaikilla ei ole asiat yhtä hyvin. Kaikki suomalaiset tietää, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Jotenkin se vaan konkretisoituu, kun näkee omin silmin niitä paikkoja, missä esim. ne lapset ei käy koulussa. Toivottavasti tuolla kampanjalla onnistutaan keräämään mukava potti kasaan <3
Se on just näin! Aina välillä sitä kuitenkin herää todellisuuteen omasta kuplastaan kun sitä erilaisuutta näkee. Tää oli musta älyttömän hieno kampanja ja tuloskin kuuleman mukaan ihan onnistunut! 🙂