Ihana Italia ja vallan onnistunut kesäloma!

Tänä vuonna kesäloma suuntautui tuttuun ja turvalliseen Italiaan. Takana on puolentoista viikon huikea reissu täynnä monenlaisia kokemuksia ja rakkaiksi muodostuneita muistoja, hetkiä joista olla kiitollinen. 

Hienojen hetkien täyteisen loman päätteeksi lentokoneen pyörät kolahtivat eilen illalla Helsinki-Vantaalla, palauttaen meidät taas maan kamaralle koti-Suomeen. Paluu arkeen, se onnistuneen loman ikävin vaihe, se on nyt käsillä. Ensimmäinen yö, ja työpäiväkin, on jo takana, ja päälimmäiset fiilikset reissusta alkavat vähitellen järjestäytyä korvien välissä. Nyt osaan jo sanoa taas hiukan enemmän kuin ”mieletöntä”!

Niin, blogin facebook-sivuja tai instagramia seuranneet tietävätkin, että Italia ei tälläkään kertaa pettänyt. Tämän reissun jälkeen on taas entistä helpompi ymmärtää, mikä saa niin monen rakastumaan tähän suomalaistenkin suuressa suosiossa olevaan maahan.

Pitsan, pastan ja gelaton luvattu maa tarjosi niin paljon muutakin kuin hyvää ruokaa. Aurinkoisia päiviä, ystävällisiä ihmisiä, idyllisiä pikkukyliä, ikonisia nähtävyyksiä, ja ennen kaikkea upeaa luontoa. Niistä oli tämä loma tehty.

Reissu keskittyi Italian pohjoisosaan, jossa monin paikoin yhdistyy sekoitus saksalaista(tai itävaltalaista) tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä, sekä italialaista kulttuuria ja ruokaa. Matkustaminen on miellyttävää ja kaikki tuntuu pelaavan mukavasti. Kun kaikki vaan toimii, eikä ongelmia tule vastaan, on kasassa ainekset onnistuneeseen lomaan ja elämästä aika helppo nauttia.

Ja mehän nautimme.

Puolitoista viikkoa meni hurjan nopeasti, mutta samalla se tuntui kestävän järjettömän pitkään. Se hyvä puoli erilaisia elementtejä ja kohteita sisältävässä matkassa on, että loman lopussa sitä on helppo miettiä että ”onko siitä oikeasti vasta reilu viikko, kun kotoa lähettiin?” Se on merkki siitä, että kokemuksia on kertynyt enemmän kuin riittävästi, kun päivät eivät ole päässeet puuroutumaan keskenään.

Venetsia

Loma alkoi Venetsiasta, jossa vietimme kolme päivää. Heinäkuinen Venetsia on toki uhkarohkea valinta kaupunkiin ensimmäistä kertaa matkustavalle, sillä kuumuus ja ihmismäärät voivat pistää kuupan aika pahasti solmuun. Mutta ei, kuuppa ei mennyt onneksi solmuun ollenkaan, vaan Venetsia vastasi kaikkiin niihin odotuksiin, mitä sille on vuosien haaveilun aikana ehtinyt kasaamaan. Ei tuota gondolien ja kanaalien täyttämää kaupunkia turhaan hehkuteta, onhan se ihan järjettömän kaunis!

Dolomiitit

Mutta kyllä Venetsiasta jo kolmen päivän jälkeen mielellään jatkoi matkaa. On vain tietty määrä kanaaleja ja gondoleita, joita jaksaa ihailla kerralla. Edessä oli viisi päivää Dolomiiteilla. Ja voi veljet, sen minä sanon, että Dolomiitit oli ehdottomasti koko reissun kohokohta! Italian upea vuoristo saikin juuri kaksi vannoutunutta fania lisää.

Odotukset oli Dolomiittien osalta korkealla, mutta silti tämä huikean kaunis vuoristoseutu onnistui räjäyttämään potin. Kai se on vain todettava, että vuorilla minun on hyvä olla.

Kun vuoriin vielä lisätään kauniita, upean värisiä järviä, hillitön määrä eläimiä, idyllisiä alppikyliä ja loputon määrä huikeita patikka- ja pyöräilypolkuja, on koossa aikamoinen jackpot. Raitis ilma, aktiviteettien täyttämät päivät ja aurinkoiset päivät tekivät hyvää niin peruskunnolle, kuin korvienvälillekin. Vuoristossa vietetyt viisi päivää oli aikalailla maitohapoilla höystettyä euforiaa ja leveän hymyn täyttämiä kasvoja.

Raitis ilma, aktiviteettien täyttämät päivät ja aurinkoiset päivät tekivät hyvää niin peruskunnolle, kuin korvienvälillekin. Vuoristossa vietetyt viisi päivää oli aikalailla maitohapoilla höystettyä euforiaa ja leveän hymyn täyttämiä kasvoja.

Täältä ei olisi mitenkään halunnut jatkaa matkaa, mutta paluusta Dolomiiteille on jo ehditty puhumaan pariinkin otteeseen ihan konkretian tasolla. Kertoo paljon siitä, kuinka paljon tähän seutuun ihastuttiin, sillä tällaiset puheet näin nopeasti matkan jälkeen on meilläpäin hyvin, hyvin harvinaisia, vaikka kohde kuinka upea olisikin.

Gardajärvi

Reissun viimeiset kolme päivää kului kuvankauniin Gardajärven maisemissa. Italian kestosuosikin rantaviiva on täynnä pieniä, kauniita ja viihtyisiä kyliä, joiden koluamiseen saisi kulumaan vaikka kuinka monta päivää.

Kolme vuotta sitten sain tästä järvestä ensimmäiset maistiaiset, ja ihan mielelläni sinne taas palasin. Päivät täyttyivät erilaisten kylien pienten kujien koluamisesta, hyvästä ruuasta, järvimaisemasta nauttimisesta, ja kaiken kruunasi ehkä maailman suurin jäätelö. Siihen oli hyvä päättää loma ja suunnata kotia kohti.

Kesäloma teki sen mitä pitikin. Se nollasi korvienvälin, tarjosi mielettömiä kokemuksia ja antoi virtaa monella tavalla. Tosin fyysisesti taidan olla aika raato taas, sen verran aktiviteettien täyteisiä päivät oli, että fyysinen palautuminen taitaa vaatia vielä parit yöunet.

Nyt kotona odottaa taas vain kasa pyykkiä ja tyhjyyttään ammottava reissukalenteri. Kyllä, lomia olisi vielä huimat seitsemän viikkoa odottamassa käyttöään, mutta yhtään matkaa ei ole varattuna. Viimeksi näin oli ehkä noin neljä vuotta sitten, joten ollaan aika ison kriisin reunalla. Onneksi alkuvuoden reissutahti on ollut sen verran järjetöntä, että ei tästä oikeasti vielä osaa edes hermostua. Hyvä sitä on kotonakin välillä olla, sanovat.