Thaimaan saarista Koh Kood on pompannut viime vuosina rauhaa ja kauniita rantoja metsästävien tutkaan vauhdilla. Tämä Kambodzan rajalla sijaitseva kaunis saari kasvattaa vauhdilla suosiotaan matkailijoiden keskuudessa ja siinä, missä vielä pari vuotta sitten en suunnilleen ollut kuullutkaan saaresta, nyt reissutarinoita ja kokemuksia Koh Koodista tulee vastaan vastaan vähän väliä. Kasvavan suosion syykin on helppo ymmärtää.
Koh Kood on suuri saari ja vielä varsin kehittymätön. Saarella asustaa vakituisesti vain noin 2 000 ihmistä ja turismi on vielä vähäistä, jopa täysin lapsen kengissä. Täältä et löydä isoja resortteja ja pitsaa ja purilaista- ravintoloita vieri vieressä. Sen sijaan löydät kauniin ja pitkälti metsän peittämän rauhallisen vehreän saaren, jossa tiet on autioita ja palvelut harvassa.
Koh Koodilta löytyy kourallinen hotelleja ja ravintoloita, kymmenkunta isompaa ja ison kasan pienempiä, toinen toistaan kauniimpia rantoja, sekä muutama vesiputous. Auringonlaskut ovat järisyttävän upeita ja tunnelma saarella niin rento että välillä joutuu itseään nipistämään. Sen lisäksi sielä ei sitten juurikaan muuta ole. Ja se on Koh Koodin siunaus ja kirous.
Koh Koodille tullaan nimenomaan sen rantojen vuoksi. Ja niitähän saarella riittää – pitkiä ja rauhallisia, välillä lähes autioita. Toinen toistaan kauniimpia. Vaihtelua ja tekemistä kaipaavalle rannalta toiselle hyppely on hyvästä, mutta todellisuudessa suurta vaihtelua ne eivät tuo, vaan rannat toistavat pitkälti toisiaan.
Lähes kaikkialla Koh Koodilla rantahiekka on valkoista, turkoosi merivesi hohtaa niin että silmiin sattuu ja omaa rauhaa on saatavilla lähes jokaisella rannalla. Rantabaarit ovat harvassa ja kaupustelijat loistavat poissaolollaan. On vain aaltojen liplatus ja palmunlehtien kahina. Vaikka rannat ovat pitkälti samasta muotista, oli näiden seasta lopulta aika helppo löytää se suosikki: Bang Baon ranta. Suojaisan poukaman perällä oleva ranta on suojassa avomeren pauhulta ja kohtuullisen rauhallinen. Siinä missä muilla rannoilla aallot löivät välillä vauhdilla rantaan ja tuuli tuiversi, oli Bang Baon ilma lähes paikallaan ja vedenpinta peilityyni. Tämä oli ehdottomasti kaunein kaikista, ainakin minun silmissäni.
Koh Kood on juuri sellainen saari jonne mennään pakoon kaikkea. Rentoutumaan ja nauttimaan rantalomasta. Muuta siellä ei sitten olekaan.
Asutusta ja elämää rannoilla on saaren päärantaa, Klong Chaon ympäristöä lukuunottamatta vaikea löytää. Hotellit ovat yleensä päätieltä syrjässä, päättyvien pikkuteiden päässä kaukana kaikesta, omassa rauhassaan. Ja siinä päästään siihen, mikä mielestäni on Koh Koodin ongelma. Saari on suuri, yksi Thaimaan suurimmista itse asiassa. Kävellen et täällä liiku minnekään, tiet taas ovat täynnä jyrkkiä mäkiä, joten polkupyöräilykin kävisi urheilusta. Takseja ei koko saarella ole kuin muutama hassu ja hotellien kyydit ovat melkein suomen taksien hinnoissa. Kaikki on kaukana. Ainoa järkevä vaihtoehto on liikkua skootterilla, ja sekään ei laillisesti ole kovinkaan monelle mahdollista.* Helposti voi tulla sellainen tunne, että on jumissa, hotellinsa armoilla kun lähimpään hotellin ulkopuoleiseen ravintolaankin on matkaa toista kilometriä pitkin kulkukoirien valtaamaa pimeää hiekkatietä.
Jos jossain, niin Koh Koodilla hotellin sijainti ja viihtyvyys on kaikki kaikessa. Jos majoittuu muualla kuin saaren päärannan läheisyydessä, on tarjolla hyvin vähän palveluita ja monessa mielessä on oman hotellin palveluiden varassa. Pidemmällä lomalla se saattaa jo vähän alkaa nyppimään, tai minua ainakin tympisi.
Koh Kood oli kaunis ja rauhallinen, mutta lopulta kuitenkin pidin enemmän naapurisaari Koh Makista. Vaikka Koh Kood oli huomattavasti rauhallisempi, koitui Koh Koodin tappioksi lopulta nimenomaan tuo etäisyyksien ja heikon liikkumisen yhtälö. Sellaiselle, joka tykkää olla paljon paikallan, olisi Koh Kood kuitenkin mitä parhain vaihtoehto.
*Case skootterilla ajo: Vaikka toki ongelmat ja onnettomuudet ovat harvinaisia, haluan edelleen korostaa sitä, että Thaimaassa (niin kuin monessa muussakin maassa) skootterin ajaminen laillisesti edellyttää kuskilta moottoripyöräkorttia, lisäksi suomalaisella kuuluu EU:n ulkopuolella ajaessa olla lisäksi kv-ajokortti taskussa. Vuokrafirmat näistä harvemmin muistuttavat. Vaikka poliisi saattaakin pienen maksun avulla katsoa läpi sormien kortitta ajoa, miettisin vaikkapa sitten vakuutusten kannalta, onko järkeä lähteä uhmaamaan kohtaloa laittomasti ajamalla.
