Aurinko, turkoosi meri ja tuulessa huojuvat palmut. Silmänkantamattomiin ulottuva valkea rantaviiva. Hiljaisuus. Kävelyetäisyys lähes kaikkialle, sopivasti kaikentasoista majoitusta ja matkailijan kannalta riittävät peruspalvelut. Ja vain vähän ihmisiä. Rantahietikolla maatessa ainoat äänet joita kuulee, on palmunlehtien kahina ja aaltojen liplatus. Sellaisessa paikassa ihmisen on hyvä olla. Omaan korvaan se kuulostaa aikamoiselta napakympiltä. Ja sellainen on Koh Mak, pieni ja rauhallinen saari, joka palauttaa skeptisimmänkin uskon siihen, että Thaimaakin pystyy edelleen tarjoamaan rantaparatiiseja.
Kyllä, tämä pieni saari on varsinainen helmi Tratin saaristossa Thaimaan itäosassa, lähellä Kambodžan rajaa.
Se, että minä luokittelen minkään rantakohteen paratiisiksi, vaatii paljon. Mutta Koh Mak on sen ansainnut. Unelias, kompakti ja kaunis saari oli ehdottomasti saarihyppelyni kohokohta.
Alkuvuoden saarihyppely vei halki Tratin saarien aina Koh Changilta Koh Koodille asti ja Koh Mak oli kaikista vierailemistani Tratin saarista parhain, ainakin minun silmissäni. Siinä yhdistyi kaikki se, mitä rantakohteeltani haluan. Saarelta löytyi kauniit hiljaiset rannat ja riittävän kirjava majoitustarjonta. Sieltä löytyi ravintolat ja kaupat, oikeastaan kaikki ne peruspalvelut mitä lyhyellä rantalomalla kaipaa. Ja ennen kaikkea sieltä puuttuu kaikki se, mitä nimenomaan en rantalomalla halua kohdata – turistilaumat, liikenteen meteli, yökerhot, kaupustelijat ja pikaruokaravintolat. Näiden puute kun yleensä tarkoittaa sitä, että turismi ei kohteessa ole räjähtänyt käsiin.
Koh Makilla ei edes ole kuin muutama pieni tie, jotka halkovat saaren ja vain kourallinen autoja. Tällä hetkellä saarelle ei kulje autolauttoja, joten liikenne on, ja toistaiseksi pysyy lähes olemattomana. Ja se on aika ihanaa.
Ei Koh Mak kuitenkaan mikään autio saari ole. Täydellistä rauhaa on varmasti lähes mahdoton saada, mutta tungoksesta on turha puhua. Ne, jotka ovat kymmenen vuotta sitten tällä saarella vierailleet, ovat toki julistaneet saaren olevan jo pilalla, mutta niin se menee lähes kaikkialla maailmassa turismin näkökulmasta. Ne kymmenen vuotta sitten tiedossa olleet salaiset helmet ovat jo laajemman yleisön tiedossa, ja uudet kohteet ovat vallanneet ne “tuntematon paratiisi”-listan paikat.
Mutta vaikka Koh Mak oli tämän vuoden saarihyppelyn osalta se ehdoton kohokohta, ei se ylettänyt vielä suosikikseni Thaimaassa. Trangin saaret ovat edelleenkin lähinnä hiljaista rantaparatiisia, mitä Thaimaassa tiedän, vaikka tämäkin tulee varmasti muutamassa vuodessa muuttumaan.
Minulle Koh Mak oli loistava parin päivän pysähdykselle, toiset saattaisivat viihtyä helposti pidempäänkin. Nautin siitä hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta. Saari on etenkin skootterilla kiertäen läpikäyty muutamassa tunnissa, eikä aktiviteetteja paljoakaan ole, on vain nautittava saaren kauneudesta ja upeista rannoista. Olemisen sietämätöntä keveyttä oli vain opittava sietämään.
Omasta mielestäni saaren luoteisrannikkoa reunustava ranta oli Koh Makin parhain. Se toki on myös se suosituin, mutta omasta rauhasta sai silti nauttia ongelmitta.
Lisäksi saaren pohjoispuolella oleva pieni ja autio Koh Khamin saari on ehdottomasti lyhyen vierailun arvoinen, sillä aution saaren rantahiekka on häikäisevän valkoista, vesi kristallinkirkasta ja rauha on tällä saarella taattu, ainakin siihen asti kun saarella vuosia sitten kesken jäänyt luksushotelliprojekti pysyy keskeneräisenä. Koh Khamin saarelle pääsee helposti melomalla, tai noin kymmenen minuutin venekyydillä muutaman euron hintaan muutamia kertoja päivässä. Ajantasaiset aikataulut ja hinnat kannattaa tarkistaa Ao Soun Yai rannan laiturin yhteydessä olevasta lipunmyyntipisteeltä.
Mutta on Koh Makilla huonokin puoli, nimittäin hiekkakärpäset. Nuo viheliäiset pikku pirulaiset iskevät hiljaa ja huomaamatta, jättäen iholle kunnon paukamat ja viikon kestävän infernaalisen kutinan. Suomen hyttyset on pientä näihin verrattuna..
Koh Mak oli Tratin parhaimmistoa, heittämällä. Nautin päivistäni saarella niin paljon, että en oikein olisi halunnut lähteä eteenpäin, niistä hiekkakärpäsistä huolimatta. Jälkikäteen harmitti ainoastaan se, että en varannut saarelle enempää aikaa. Jos mietit onko kohteesi Koh Chang, Koh Kood vai Koh Mak, menee oma ääneni kirkkaasti Koh Makille, vaikka Koh Kood kovan kilpailun pistikin pystyyn. Koh Makissa viehätti ennen kaikkea saaren kompakti koko ja huomattavasti pidemmät hiekkarannat, joita pitkin kävellessä sai hyvän tovin kulumaan. Koh Makin rannat myös tuntuivat keskimäärin Koh Koodin rantoja hiljaisemmilta.
