Koh Ngai, joka tunnetaan myös nimellä Koh Hai, mielletään puheissa yleisesti osaksi Trangin saaria, vaikka saari todellisuudessa kuuluu Krabin provinssiin. Kuten naapurinsa, paratiisimainen Koh Kradan ja rauhallinen Koh Mook, myös Koh Ngai on vertaansa vailla, kun puhutaan täydellisistä rantakohteista hiljaisuutta ja kuvankauniita hiekkarantoja etsivälle.
Koh Ngai, kuten myös sen naapurisaaret todellakin ovat aivan täydellisiä kohteita rennolle rantalomalle kaukana massaturismin valtaamista kohteista.
Saarta lähestyessä voi hyvin todeta, että Koh Ngai todella täyttää sen stereotypisen mielikuvan paratiisisaaresta: saari nousee merestä jyrkkänä ja vehreänä, sen edustalla on syvän smaragdinvihreä ranta merkkinä upeista snorklauskohteista, rantaa lähestyttäessä merivesi muuttuu upean turkoosiksi, edessä hohtaa valkoinen hiekkaranta jota reunustaa korkeuksiin kohoavat palmupuut. Ihmisiä on näköpiirissä vain kourallinen ja kaikkialla huokuu kiireetön tunnelma.
Koh Ngai oli viimeinen niistä kolmesta pienestä Trangin saaresta, jolla vierailimme Thaimaan saarihyppelyllä, ennen paluuta Phuketiin. Kun takana oli jo kaksi mitä parhainta lomasaarta upeine rantoineen ja rauhallisine tunnelmineen, oli vaikea uskoa, että Koh Ngai pystyisi enää yllättämään, tai edes yltämään samalle tasolle. Olisi liian hyvää ollakseen totta, jos kaikki kolme saarta olisivat niin upeita ja positiivisia kokemuksia, ajattelin.
Mutta kuinkas kävikään, Koh Ngai oli juuri niin hyvä kohde, kuin mitä siitä puhutaan! Itseasiassa kun vertaa näitä kolmea Trangin saarta, voin sanoa että minä pidin lopulta Koh Ngaista kaikista eniten. Reissukaveri kyllä rankkasi Koh Kradanin korkeammalle, ja kyllä itsekin jouduin aika paljon painimaan tämän asian kanssa, mutta Ngai vei silti voiton.
Myös Koh Ngai on pieni ja rauhallinen saari. Kaikki saarella keskittyy sen itärannikolle, jota reunustaa parin kilometrin mittainen pitkä ja kapea valkohiekkainen ranta, jota reunustaa upean turkoosi merivesi. Myöskään Koh Ngailla et näe rantatuoleja tukkimassa rantaa ja rannalla saa kävellä loputtoman pitkältä tuntuvan matkan ilman esteitä.
Kuten Koh Kradanilla, myöskään Koh Ngailla et löydä teitä, saatika ajoneuvoja. En nähnyt edes yhtään polkupyörää. Kaikki liikenne saarella keskittyy veneisiin, pitkähäntäveneitä näkyykin parkissa pitkin rantaa.
Majoitustarjontaa on saarella kohtuullisen monipuolisesti, tason vaihdellessa hyvätasoisista resorteista aina telttamajoitukseen. Tästä syystä myös ravintola- ja baaritarjonta on varsin riittävää tämän kokoiselle saarelle. Ja mikä parasta, valtaosa ravintoloista sijaitsee aivan rantahietikolla tarkoittaen sitä, että myös Koh Ngailla voit lähteä illalliselle ilman kenkiä, ihan parasta!
Saaren halki kulkee vain pieni polku, jota pitkin kävelemällä pääsee saaren eteläpuolen rannoille, jotka ovat vielä päärantaakin monin kerroin rauhallisempia. Koh Ngai oli itseasiassa ainoa käymistämme saarista, jolla löytyi kuvankaunis, valkohiekkainen ranta, jolla viettää pari tuntia ilman, että näki missään ristin sielua, vain ravut kavereinani. Sen takia minä Koh Ngain lopulta rankkasinkin parhaaksi saareksi.
Kyllä, myös Koh Ngai osoittautui mitä parhaimmaksi kohteeksi. Elämä pienillä saarilla lähenteli täydellisyyttä. Kiireettömyys, kauniit maisemat ja upeat kelit pitivät huolen siitä, että rentoutuminen oli taattua. Kookospähkinä kähdessä, pehmeällä rantahietikolla istuessa tuli nollattua aika täydellisesti.
Elämä pienillä saarilla on kuitenkin sen verran yllätyksetöntä, että kun kuuden päivän paratiisisaarilla oleskelun jälkeen oli aika suunnata takaisin kohti Phuketia, olin aivan valmis lähtemään.
Kyllä, moni varmasti nauttisi täällä olostaan pidempäänkin, mutta omalla kohdalla on todettava, että aikansa kutakin. Kyllä sitä elämäänsä hieman särmää ja virikettä kaipaa, oli paratiisissa kuinka ihanaa tahansa.
You might also like
5 Comments
Luin nyt kerralla läpi kaikki kolme juttuasi näistä Trangin saarista ja olisin ihan valmis pakkaamaan matkalaukun. Vai pitäisikö pakata rinkka? Phuketin ja näiden väliä ilmeisesti liikutaan ihan vaan pitkähäntäveneillä? Onko välimatkat kuinka pitkiä? Olen ajatellut, ettei minua Thaimaa enää pahemmin kiinnosta, mutta näiden saarten takia voisi kiinnostaakin. Nyt vain kauhistuttaa ajatus, että siinä vaiheessa, kun ehkä vuoden parin päästä ehdin tuonne, ne on varmaan jo jotain ihan muuta kuin nyt.
Mä olisin kyllä myös ihan valmis pakkaamaan laukkuni ja hyppään takasin tuone! Suosittelisin kyllä rinkkaa, mulla oli kova käsimatkatavara-kokoinen laukku ja sitä kyllä vielä kanteli, mutta isomman kanssa olis ollu jo nihkeempää. Phuketista pääsee tuonne pikaveneellä, matkaa on noin 3h pysähdyksineen, mutta saarten väliä voi sitten painella pitkähäntäveneellä. Thaimaa on ihan todella upea maana ja siellä on paljonkin tällaisia rauhallisia paikkoja, mulla on ainakin kolmen reissun verran sinne suunnitelmia, aika vaan puuttuu. 😀 Tuo on kyllä totta että parin vuoden päästä nuo saaret voi olla jo paljon kehittyneempiä kuin nyt, mutta Thaimaassa on se hyvä puoli että vastaavan kaltaiset saaret ei kyllä tule vielä piiiiitkään aikaan loppumaan kesken.
No niin, tätä saarijuttua odotinkin, että kuulen, onko paikka muuttunut. Kuulosti edelleen niin ihanalta kuin n. 7v sitten. Todellakin vaikea valita Kradanin ja Ngain välillä, mutta ruoan ja drinkkien puolesta kallistuisin Ngaihin. Ihanimmat pina coladat missään siinä Seafoodin vieressä ja Cocolla oli hyviä ruokia. Kradanilla ravintoloiden puute vähän vaivasi, mutta muuten noi on kyllä taivaallisia paikkoja relax-lomille (makaa riippumatossa, kellu vedessä ja seurustele ihmisten kanssa). Kiiiitos hienoista kuvista ja muistojen herättelystä!
Tuo on NIIN ihana pikkusaari! ❤ Kiitos näistä jutuista! Käytiin tuolla muutama vuosi sitten, ja tuli aivan kauhea kaipaus takaisin. Muistan sen läheltä kirkkaan ja kauempaa turkoosin veden, ja ne upeat utuisessa sinessä häilyvät vastapäiset saaret.
Mun kuviani tuosta trooppisesta paratiisista voit kurkistaa täältä https://johannasuomela.com/2015/02/24/daytripping-koh-ngai/
Kiitos Johanna, mä itseasiassa tuota sunkin juttuasi lueskelin jo ennen matkaa reissukuumeen kourissa! Täytyy sanoa, että kyllä mullakin on jo yllättävän kova kaipuu takaisin, oli nää pienet saaret vaan niin upeita! 🙂