Minne sä matkustaisit?

Rakas siskoni heitti minua haasteella tuossa taannoin. Ei millään blogihaasteella, vaan sellaisella ihan sisarusrakkautta puhkuvalla ”tästä voisit kirjoittaa, törppö”-tyylisellä lausunnolla keittiön pöydän ääressä. Minne sä haluat matkustaa seuraavaksi? Hieman tuskastuneena totesin että tällä hetkellä listaus pitää sisällään jo yli 50 maata, että ihanko oikeasti haluat että listaan kaikki? Kuulemma voisi tiivistää kymmeneen. Hyvä. Onnistuu.

Paitsi että ei onnistukaan –  miten näistä kaikista nyt sitten pitäisi osata valita?

Tällä kertaa, sisko hyvä, ihan sitä mitä tilaa, ei nyt saa. Mutta melkein kuitenkin. Kymmeneen maahan en pystynyt karsintaa tekemään, mutta kymmeneen matkaan kyllä. Mainittakoon tähän alkuun vielä myös pieni rajaus. Jos minulle sanottaisiin, että minulla on mahdollista tehdä vain yksi matka enää, ei se suuntautuisi mihinkään listalta löytyvään maahan. Tämä lista on täynnä vain paikkoja, jossa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta en ole käynyt. Paikkoja, joissa voi kokea jotain uutta joka päivä. Listaus on siis tehty sillä ajatuksella, että aikaa ja rahaa matkusteluun riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen ja niihin parhaisiin paikkoihin voi palata sitten hieman myöhemmin vasta, nyt voi siis hyvin keskittyä uusiin paikkoihin. Päätin myös luoda listan sillä ajatuksella, että nämä ovat ne seuraavat kymmenen matkaa jotka haluan tehdä. Siis realistisia tavoitteita avaruuslentojen ja kuukauden BoraBora-reissujen sijaan.

1. Iran

Tällä hetkellä Iran tuntuu olevan itsellä se ykköskohde, jonne toivon pääseväni ihan lähiaikoina vielä. (Kylläkyllä Olli, aloitan painostuksen Iranin lentolippujen hommaamisesta vasta kun päästään seuraavan reissun paluulennolle…Tai ainakin menolennolle) Iran olisi matkakohteena hyvin erilainen kuin mihin olen tottunut. Se olisi vielä sopivan eksoottinen ja tuntematon monella tavalla. Noin vuosi sitten lueskelin ensimmäisiä juttuja Iranista ja siitä se ajatus sitten lähtikin. Siihen asti en ollut koskaan edes ajatellut että sinne voisin matkustaa, mutta mieli muuttui nopeasti eri matkakertomuksia luettuani. Lähes poikkeuksetta kaikki jutut joita Iranissa matkanneilta olen lukenut, ovat olleet pelkkää ylisanojen liikakäyttöä. Irania kehutaan turvalliseksi ja helpoksi kohteeksi (okei, ei se mikään kanaria ole) suhteutettuna siihen, kuinka vähäistä turismi vielä siellä on. Iranilaiset kuvataan ystävällisinä ja vieraanvaraisina ja maa on täynnä kiehtovia historiallisia paikkoja, ihan myös tällaisen historiaa koulussa inhonneen näkökulmastakin. Kyllä, muslimimaana tietyt pukeutumisrajoitukset hieman nyppii, mutta ei niin paljoa että olisin valmis sen vuoksi jättämään matkaa väliin.

(Kuva: Fabien Dany – http://www.fabiendany.com/ , via Fabienkhan (Own work) [CC BY-SA 2.5], via Wikimedia Commons)

2.Kanadan ja Yhdysvaltojen länsirannikko

Jossain kohtaa haaveilin roadtripistä jenkkien halki. Suunnittelin reitinkin. Kunnes tajusin, että matkasta tulisi auttamatta liian pitkä jos haluaisi käydä kaikissa kiinnostavissa paikoissa. Tämän jälkeen tajusin, että vähiten persausta kuluttava vaihtoehto olisi pätkäistä homma kahteen osaan – länsirannikon kiertueeseen, sekä erilliseen keski- ja itäosiin painottuvaan matkaan. Länsirannikko on itselleni näistä kahdesta se kiehtovampi tällä hetkellä. Matkan alkuun seikkailisin hieman Kanadan kalliovuorilla. Banffin ja Jasperin luonnonpuistojen maisemat ovat useammassakin kuvassa saaneet vakuuttumaan että sinne pitää päästä, ei ehkä viikoiksi, mutta ainakin muutamiksi päiviksi. Sen jälkeen Vancouverin ja Seattlen kautta jatkaisin matkaa aurinkoiseen Kaliforniaan. Vähän rantoja, vähän suurkaupunkien hulinaa ja vähän viinitiloja. Saattaisinpa vielä puikahtaa naapuriosavaltioiden puolelle Vegasiin ja Grand Canyonille ja tehdä tästä ihan kunnon roadtripin.

3.Norja

Norja ei millään tavalla lähtökohtaisesti kuulosta kovin kummoiselta matkakohteelta, enkä olisi vielä vuosi sitten varmaankaan itsekään uskonut että tämän tänne listaan, jos siis olisin silloin tiennyt että ylipäätään blogia kirjoitan. Törmäsin kesällä pitkästä aikaa kuvan Trolltungasta ja totesin että tonne mä haluun kiivetä! Samalla kerralla pieni vierailu Bergenissä olisi helppo toteuttaa ja tästä tehdä vielä pieni juna&risteily-yhdistelmäretki vuonoilla. Tähän kun vielä yhdistäisi pompun pohjoiseen lofooteille ja/tai huippuvuorille, niin olisi varmaa että seikkailu tästäkin tulisi!

(Kuva: Asgeir Helgestad/Artic Light AS/visitnorway.com [CC BY 3.0], via Wikimedia Commons)

4. Balkanin kiertoajelu

Euroopan nouseviin kohteisiin jo hetken aikaa lukeutuva Balkanin alue on myös allekirjoittaneella haavelistalla. Balkanista kertovia juttuja tulee tällä hetkellä vastaan ihan joka tuutista. Tuo Euroopan tähän asti melko koskematon seutu matkailumielessä on muuttunut hyvin nopeasti jo ihan “normaaliksi” matkakohteeksi. Siinä missä vielä pari vuotta sitten mentiin Kroatiaan, nyt mennään jo Montenegroon, tai jopa Albaniaan. Hieman tässä jopa kiire polttelee persauksissa ja huolestuttaa, että jos ei kohta mene, niin onko se pian ihan täysin turistien valtaamaa lomatannerta. Tai täyttä kaaosta. Alueella kun ilmeisesti infra ei ihan meinaa pysyä kasvavien turistimäärien perässä.. Täälläkään en tyytyisi pysymään yhdessä paikassa, vaan ottaisin auton alle ja kiertelisin pari-kolme viikkoa muutamissa eri maissa. Itse asiassa Balkanin kierros on ollut jo vahvasti puheissa kun ensi kesän lomia on mietitty. Etenkin Kosovo, Bosina-Hertzegovina ja Montenegro kiinnostaisi kovasti päästä katsomaan.

5. Eteläinen Afrikka

Intian valtamereltä Atlantin rannalle, tai toistepäin. Yrittäessäni muodostaa sitä top10-maalistaa nousi Namibia sinne heti, mutta eteläinen kärki Afrikan mantereesta kokonaisuudessaan tekisi mieli koluta läpi. Eniten kuitenkin Namibia, tuo eteläisen Afrikan nouseva tähti kiinnostaa paljonkin tällä hetkellä. Maa on muutamien vahvojen suositusten pohjalta muodostunut mielessäni helpoksi, turvalliseksi ja vielä kohtuullisen koskemattomaksi matkakohteeksi. Haluaisin kovasti päästä Sossusvlein dyyneillä juoksemaan ja sen jälkeen käydä hieman tutustumassa Etelä-Afrikan viinitiloihin ja Kapkaupunkiin ja jatkaa luonnonpuistoja kiertämään sen verran, että big five tulisi bongattua esimerkiksi Krugerin kansallispuistossa. Tästä vielä Mozambiguen rannoille rentoutumaan ja sukeltamaan. Joko mennään?

(Kuva: GIRAUD Patrick (Own work) [GFDL, CC-BY-SA-3.0], via Wikimedia Commons)

6. Chile – Argentiina – Uruguay

Etelä-Amerikka on vielä kokonaan yhtä parin viikon Brasilian reissua lukuunottamatta jäänyt näkemättä ja hinku sinne(kin) olisi kova. Täällä erityisesti houkuttelisi tehdä lyhyt läpileikkaus eteläisemmästä osasta matkaamalla Atlantin rannalta Tyynellemerelle, tai toisinpäin. Haluaisin paitsi Buenos Airesissa käymään, tutustumaan sikäläiseen kulttuuriin ja testaamaan onko se argentiinalainen pihvi oikeasti niin hyvää paikan päällä kuin väitetään. Samalla olisi helppo hypätä myös Uruguayn puolelle katsomaan sikäläistä menoa. Chilessä taas maailman suurin uima-allas olisi nähtävyytenä aika kova. Jos ei joka aamu jaksaisi uida yhtä altaanmittaa, voisi sen myös purjehtia päästä päähän! Buenos Airesin ja Santiagon välistä tieosuutta kuvaillaan pitkäksi, mutta uskomattomilla maisemilla varustetuksi, joten maata pitkin meno voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto siirtyessä rannikolta toiselle. Ja jotten ala vaikuttamaan liiaksi juopolta, jätän viinitilalla käynnit tästä suunnitelmasta mainitsematta (Mutta varmaan silti niille päädyn...).

7. Kiina – Mongolia

Virallisen kohdelistauksen mukaan olen käynyt Kiinassa, todellisuudessa vain Hong Kongissa ja Macaulla. Kiinassa olisi kyllä monta paikkaa jonne mieli tekisi mennä, mutta näin alkuun Shanghai ja Peking ainakin olisi kiva nähdä. Tästä haluaisin kuitenkin jatkaa vielä vähän suurkaupunkien ulkopuolelle naapurimaahan Mongoliaan, jota sitäkin on niin paljon kehuttu (ainakin pääkaupungin ulkopuolista osaa). Suurkaupunkien vilskeestä siis olisi hyvä hypätä hetkeksi luontoon ja käydä vähän heppastelemassa ja samalla viettää pari yötä jurtassa Mongolian aroilla.

Tässä vaiheessa vähintäänkin oma perhe taitaa viimeistään lentää pyllylleen tämän listauksen kanssa. Ihanko oikeasti perheen kermaperse haluaa vapaaehtoisesti aavikolle nukkumaan telttaan – mitä niille Hilton-vaatimuksille tapahtui? Korostettakoon, että en koskaan ole nukkunut teltassa. Siis siten ettei alle 20m päässä olisi ollut sisävessaa ja lämmintä suihkua. Tässä kohtaa viimeistään siis voitaisiin kieltämättä olla hieman jännän äärellä sen suhteen, että miten likalle käy matkalla..

8. Andamaanit

Intialle kuuluvia saariryhmä on keikkunut meillä puheissa aina vuodesta 2010 asti. Tuolloin Egyptissä sukellusreissulla saimme vahvan suosituksen matkustaa tänne. Muutama kuukausi sen jälkeen näin kuvia meressä uivista norsuista (siis tällaisen kuvan). Paikallistin kuvat otetuiksi juuri Andamaaneilla ja päätös oli selvä, tuonne on päästävä! Uivia norsuja ja huikeat sukellusvedet, sekä paratiisimaiset rannat. Tämä kilpailee kyllä vahvasti Bahaman possu-rannan kanssa, mutta kyllä norsut vielä voiton sioista vie. Tähän asti aina talven matkoja varatessa on tullut ensimmäisenä tarkastettua lentomahdollisuudet Andamaaneille. Joka kerta lentojen kestot ovat huidelleet pitkälti yli 30 tunnin jopa lyhyimmillä lennoilla JA vaatineet välissä yöpymisen Intiassa, jota kohtaan oma kiinostus puolestaan on aikalailla -100.  Hyvä puoli heikoissa lentoyhteyksissä tietysti olisi se, että se yleensä myös tarkoittaa vähäistä määrää turisteja, kun muillakin on sama ongelma. Vielä ei kuitenkaan ole ollut Andamaanien aika, mutta se varmasti vielä tulee.

9. Väli-Amerikka

Kuukauden kiertomatka Väli-Amerikassa oli yksi vahva vaihtoehto tämän talven lomallemme, mutta parempien suunnitelmien löytyessä tämä jäi odottamaan vuoroaan. Panamasta Belizeen tai toisin päin, matkaten halki 5-6 maan. Täydellisten rantojen metsästystä, viidakossa tarpomista, vanhojen temppeliraunioiden tutkiskelua ja elämästä nauttimista hyvän ruuan ja kauniiden maisemien ympäröimänä. Kuukaudessa koko Belizen ja Panaman välisen matkan läpikäyminen rauhassa olisi  melko haastavaa, joten mielelläni tähän käyttäisin 5-6 viikkoa. Ja sitten tullaan sen kysymyksen ääreen, että haluaisinko oikeasti olla niin pitkään yhdellä matkalla. Iskisikö reissuväsy ja loppumatkan uudet upeat paikat kävisi läpi jo hieman turtuneena, vai olisiko mukavampi pätkäistä kahteen osaan…? Niin, ongelmansa kullakin…

10. Skotlanti

Skotlanti taitaa olla näistä listan kohteista se “helpoin” ja vähiten aikaa vaativa. Täällä toki olisi mukava vierailla joko Edinburghissa tai Glasgow’ssa (miksei toki molemmissa), mutta kaupunkeja enemmän haluaisin nähdä ylämaita. Auto alle ja kiertelemään vanhoja linnoja, jahtaamaan Loch Nessin hirviötä, sekä hieman tallustelemaan ylängöille. Pitkä viikonloppukin riittäisi, mutta kyllä tähän viikonkin saisi varmasti helposti kulumaan.

(Kuva: Macieklew (Own work) [CC BY-SA 3.0], via Wikimedia Commons)

Näin, kymmenen matkaa, jotka vaatisivat arviolta 6kk tienpäällä olemista yhteensä. Yhteensä reilut 20 maata. (No hei, sain sentään karsittua alkuperäisen listan yli puoleen!) Ihan heti ei taida tätä listaa tulla taklattua, mutta mennään yksi kerrallaan. Hitaasti, mutta varmasti. Tai ainakin varmasti. Ensi vuoden matkoja jo hahmotelleena sanoisin, että 5 näistä on ihan realistista toivoa toteutuvaksi, mutta kuinka lopulta käy, jää nähtäväksi. Tällaisena tuuliviirinä, jolla uusia parhaita ideoita tulee päivittäin, en yhtään ihmettelisi vaikka ensi vuonna tulisi reissattua paljonkin, mutta ei yhteenkään näistä listatuista kohteista…

Kuten huomata saattaa, on aika moni kohde melko erilainen, kuin mitä tähän asti on ollut listalla. Jonkin sortin muutostarvetta kai alitajuntaisesti on matkustustottumuksiin. Tähän asti lomamatkoilla on vallinnut vahvasti ranta- ja kaupunki-teema, mutta tämän listan matkoilla bikinit kyllä vaihtuisivat Goretexiin melko usein. Rannalla makaava maitovalas saa siis jäädä jatkossa useammin kotiin. Pääsääntöisesti tällä listalla on myös vain usean kohteen matkoja, mutta en mä ihan niin levoton ole, että joka matkalla pitää päästä useampaan kohteeseen. Kyllä sellaisetkin lomat, joilla ollaan vaan ja rentoudutaan kelpaisi myös, tällä hetkellä kaikki sellaiset sijoittuvat vain sille top 11-20-listalle.

Ja jos jotain jäi askarruttamaan se kohde, jonne menisin jos pitäisi matkustelu lopettaa seuraavan reissun jälkeen, niin kerrottakoon: Uusi-Seelanti. Uusi-Seelanti ei päässyt tälle listalle lähinnä siksi, että olen lukioikäisenä ollut sen verran onnekas, että tässä pitkän valkoisen pilven maassa sain viettää kokonaisen vuoden. Voisin siis sanoa että maa on aika hyvin ehditty jo koluamaan läpi. Uudella-Seelannilla tulee aina olemaan erityinen (ja todella iso) paikka sydämessäni ja olenkin aina vannonut että menen takaisin, mutta vielä ei vain ole ollut sen aika. Mutta kyllä se omaan 5-vuotissunnitelmaan kuuluu, heti sen jälkeen kun tuo top10-lista on taklattu.

Nyt se kysymys kuuluukin: mihin sä matkustaisit? Ja kenet mä saan matkaseuraksi näille matkoille?