Minsk matkakohteena – kokemuksia Valko-Venäjän pääkaupungista

Valko-Venäjän pääkaupunki Minsk on kiehtova matkakohde. Henkisesti kaukana, mutta todellisuudessa niin lähellä, että sitä on vaikea ymmärtää. Se on kohde, jonne harva on edes ajatellut matkustavansa, ainakaan ennen viime vuotta. Vielä viime vuoden alussa Valko-Venäjälle vaadittiin suomalaisiltakin kohtuullisen hintavaa viisumia, mutta nyt rajat ovat avautuneet useille kansalaisuuksille. Suomalainen pääsee tietyin edellytyksin maahan korkeintaan 5 päivän matkalle ilman viisumia, ja siksi etenkin maan pääkaupunki Minskistä on tullut vähitellen ihan varteenotettava ja houkutteleva matkakohde.

Tunnin lento Helsinki-Vantaalta vie kaupunkiin, josta oli etukäteen hirvittävän vaikea muodostaa mielikuvaa, mutta joka silti pääsi yllättämään monin tavoin.

Minskiä voi kuvailla stalinilaisen arkkitehtuurin suurnäyttelynä. Kaupungista löytyy lukemattomia suuria mahtipontisia aukioita, massiivisia sotamuistomerkkejä ja valtavia betonisia hallintorakennuksia. Toisaalta kaupungista löytyy myös valtavasti kauniita rakennuksia, puistoja ja tunnelmallisia alueita. Siellä täällä kohoaa myös valtavia, monikerroksisia asuinkomplekseja. Tunnelma eri alueiden välillä muuttuu nopeasti, Minskistä todellakin on moneksi.

Minsk on matkakohteena varsin kiehtova, mutta jollain tavalla myös melko mitäänsanomaton. Tai ehkä mitäänsanomaton on harhaanjohtava termi, ehkä tasapaksu kuvaa kaupunkia paremmin. Ehdottomia kohokohtia on vaikea listata, mutta monia hyviä juttuja sen sijaan riittää runsaasti. Kaupungista ei löydy suuria ja tunnettuja nähtävyyksiä ja kohokohtia, on vain paljon keskikokoisia juttuja, joista yksikään ei oikein pääsyt nousemaan ylitse muiden.

Myöskään selkeätä keskustaa ei oikein ole, tai on, mutta se on levittynyt laajalle ja sen rajat ovat häilyvät. Koko kaupunki on rakennettu autojen ehdoille, valtavat monikaistaiset tiet halkovat kaupunkia joka puolella. Kävellen pääsee hyvin liikkumaan, mutta yleensä meluisten ja melko ruuhkaisten katujen vierellä, ihan siellä ytimessäkin.

Se mitä Minskistä jäin kaipaamaan, on tunnelmallinen kävelykeskusta tai vanhakaupunki, joita lähes jokaisesta eurooppalaisesta pääkaupungista löytyy. Ravintolakeskittymiä tai kävelykatujakaan et juuri löydä. Kaikki on ripoteltuna ympäri kaupunkia. Sellaista koko kaupungin yhteistä olohuonetta, selkeää kokoontumispaikkaa ei oikein löytynyt, ihmisiä oli tasaisesti lähes kaikkialla, mutta ei missään ruuhkaksi asti.

Lähimpänä tunnelmallista kävelykeskustaa on Holy Spirit Cathedral kirkon ympäristön alue ja Ulitsa Zyblitskaya katu, jossa löytyy paitsi paljon kauniita rakennuksia, myös muutama autoilta suljettu kadunpätkä.

Parhaiten kävelykatupotentiaalia on Svislach-joen varrella sijaitsevalla Ulitsa Zyblitskaya kadulla, joka on autoilta suljettu. Tämä on myös sitä seutua, josta kehottaisin etsimään majoitusta. Kylmän kevätpäivänä kadut olivat lähes autiot, mutta lämpimänä kesäpäivänä tämän voisi kuvitella olevan yksi otollisimmista paikoista rakentaa terassein täytetty, tunnelmallinen ja elämää huokuva keskittymä.  Myös Trinity Hillin alue, joka on lähimpänä vanhaa kaupunkia mitä Minskistä löytyy, on mukavan rauhallinen ja tunnelmallinen alue pastellinsävyisine rakennuksineen, mutta kylmänä kevätpäivänä alue oli kovin autio.

Kulttuurinystäville Minsk on mainio kohde. Maan kansallisooppera ja balettia kehuttaa korkeatasoisiksi ja lippuja erittäin edullisiksi. Näiden lisäksi myös erilaisia esityksiä kaipaavia saattaa kiinnostaa kaupungin keskustassa oleva sirkus, joka kerää kehuja. Sirkusta on kuitenkin mahdoton suositella, sillä esityksissä käytetään edelleen eläimiä aina apinoista karhuihin. Olipa ainakin viime vuonna vielä mukana myös buffaloilla ratsastavia karhuja, sekä tanssivia virtahepoja, ja nuo nyt tuntuu vain puhtaasti julmalta, suorastaan pahuudelta. Mutta ainakin ulkopuolelta rakennuksia kannattaa käydä ihailemassa.

Rouheaa katutaidetta ja boheemeja ravintoloita etsivälle taas Vulica Kastrycnickaja on parhain kohde. Valtavat muraalit koristavat teollisuusalueen rakennusten seiniä. Alue tuntuu kuitenkin  olevan vielä kehityksensä alkuvaiheilla ja yllättävän pieni, joten mitään liian mahtipontista ei kannata odottaa.

Maan historiasta kiinnostuneelle yksi parhaita kohteita lienee Valko-Venäjän Suuren isänmaallisen sodan historian valtionmuseo. Museo on ulkoa päin vakuuttava, mutta sisältä anti jäi valitettavasti melko heikoksi. Venäjäntaitoinen varmasti saisi näyttelystä irti enemmän, vaikka valtaosa teksteistä onkin myös englanniksi. Jos museoon suuntaa, suosittelen hankkimaan perustiedot sodan taustasta ja käänteistä etukäteen, sillä vierailusta saisi varmasti enemmän irti.

Stalinilaisen arkkitehtuurin ystävälle on Minskissä yksi paikka ylitse muiden – valtava vapaudenaukio, jota reunustaa valtavat, kovin persoonattomat hallintorakennukset. Massiiviset, harmaat ja koristeettomat rakennukset suuren, pelkistetyn aukion reunamilla saavat helposti pelokkaan nöyräksi. Itse Stalinin patsaan edessä seisoessa koko paikan mahtipontisuus vain vahvistuu. Kaikessa järjettömyydessään aukio on kyllä melkoisen vaikuttava.

Minskistä löytyy paljon puistoja jotka varmasti kesäaikaan ovat hyvinkin viihtyisiä. Parhaat maisemat kaupungin yli saa varmasti Gorky Parkin maailmanpyörän kyydistä ja etenkin jos on lapsia mukana, voi sitä samalla jäädä puiston muihinkin huvilaitteisiin pyörimään. Kyllä toki aikuisetkin saavat hauskaa pitää.

Vaikka Minsk on matkakohteena erittäin edullinen, ei kaupunki ole suuri shoppailijan paratiisi. Katujen varsilla kauppoja on vähän, suurimmat ostoskeskukset ovat selkeästi keskustan ulkopuolella. Vapaudenaukion alla oleva Stalica Mall ei juurikaan tarjoile länsimaalaisia merkkejä, mutta on silti käymisen arvoinen. Enemmän länsimaalaiseen makuun soveltuva ostoskeskus sen sijaan on joen rannalla oleva moderni Galleria-keskus.

Valko-Venäjän turismi on vielä lapsenkengissä. Turisti on vielä monin paikoin poikkeus valtavirrassa. Tämän huomaa etenkin paikallisten kanssa asioidessa. Moni on kiinnostunut sinusta, siitä miksi päädyit matkustamaan Valko-Venäjälle ja miten heidän kotimaansa koet. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja haluavat tehdä vierailustasi onnistuneen. Vaikka maan rajat ovat pitkään olleet melko tiukkaan vartioidut ja turismia ei valtavasti ole ollutkaan, pärjää englannilla silti yllättävän hyvin. Aina vastapuolella kielitaito ei yllä pitkälle, mutta halu oppia on selkeästi kova. Kunhan Valko-Venäjän turismi on lähtenyt kasvuun, pärjää englannilla varmasti tulevaisuudessa vielä entistäkin paremmin.

Minsk on kiehtova matkakohde, se on varmaa. Katuja kävellessä saatat huomata, että ennakkoluulot Valko-Venäjää kohtaan karisevat pikavauhtia, niin minulle ainakin kävi. Minsk on myös erittäin turvallinen kaupunki ja mikä varsin silmäänpistävää, myös hämmentävän siisti, sillä kaduilla kävellessä ei roskan roskaa näy missään, väitetäänpä kaupungin olevan jopa maailman siistein pääkaupunki.

Joko vakuutuit että Minskiin kannattaa matkustaa?

Jos Minskin jutut kiinnostavat enemmänkin, kannattaa lukaista myös aiemmat jutut samaiselta reissulta täältä.