Yhdysvalloissa, Utahin ja Arizonan rajalla sijaitseva Monument Valley on hämmentävä paikka. Tämä Navajoiden reservaatissa sijaitseva laakso on tunnettu eriskummallisista kalliomuodostelmistaan, jotka nousevat tasaisesta maastosta kohtisuorina korkeuksiin. Massiiviset kivimuodostelmat ovat melkoisen upea, ja myös varsin ainutlaatuinen näky.
Monument Valley on lukuisten tunnettujen elokuvien kuvauspaikka, joten nuo hämmentävät kivipaasit ovat monelle alueella vierailemattomallekin hyvin tuttu näky. Lukuisat länkkärit, sekä myös hitit, kuten Thelma& Louise ja Forrest Gump sisältävät useita näissä maisemissa kuvattuja kohtauksia, ja onpa tainnut myös Lucky Luke ja muut länkkäri-sarjikset ottaa näistä maisemista paljon vaikutteita.
Monument Valleyn alueelle vievät suorat pitkät tiet tuntuvat jatkuvan loputtomiin. Kun suuntaat koti laaksoa, tuntuu että nuo kaukana edessä kohoavat kivipaasit eivät lähesty niin millään. Kivimuodostelmat vaikuttavat itseasiassa melko pieniltä, mutta se on vain illuusiota, sillä kun viimein perille pääset, tajuat niiden massiivisuuden. Perspektiiviä antaa ylläolevassa kuvassa keskellä näkyvä iso maasturi.
Alueelle vievät suorat tienpätkät ovat helposti kilometrien mittaisia. Maisema laaksossa on todella hämmentävä, sillä maasto on pääosin hyvin tasaista, mutta säännöllisesti ympärillä nousee korkeuksiin kohoavia, eroosion muovaamia kalliomuodostelmia. Vastaavaa maisemaa ei tule kyllä kovin helposti vastaan ja siksi Monument Valley onkin niin ainutlaatuinen.
Monument Valleystä nähtävissä kuvissa laakso kylpee lähes poikkeuksetta auringossa. Punaisen eri sävyissä hohtavat kivimuodostelmat kohoavat kohti kirkkaan sinistä taivasta, luoden maisemaan melkoisen kontrastin. Kuiva, karu ja kaunis, sellainen Monument Valley on.
Satuin itse kuitenkin paikalle pilvisenä päivänä. Tummat sadepilvet peittivät horisonttia, eikä maaston punaisuudesta ollut tietoakaan. Maisema oli korkeintaan oranssin, harmaan ja ruskean dominoimaa. Välillä pilvet synkkenivät uhkaavan tummanpuhuviksi, satunnaisesti myös aurinko pilkahteli pilvien raosta, silloin maisema muuttui melkoisesti. Ei se ehkä yhtä upea ollut kuin aurinkoisena päivänä, mutta toisaalta tummat pilvet ja satunnaisesti pilkahtavat auringonsäteet tekivät maisemasta melkoisen dramaattisen ja valaistuskin vaihtui niin tiheään, että edes kamera ei meinannut pysyä perässä.
Ei ollut huono tämäkään vaihtoehto, etenkin kun sateet pysyttelivät valtaosan ajasta poissa.
Monument Valley täydensi loistavasti Grand Canyonilla, Antelope Canyoneissa, Archesin kansallispuistossa, sekä Bryce Canyonilla syntynyttä ihmetystä siitä, miten kivimuodostelmatkin voivat lopulta olla niin upeita ja kiehtovia. Vaikka alue on karua ja kuivaa, se onnistuu valtavine kivimuodostelmineen olemaan omalla tavallaan kaunis ja ehdottomasti hämmentävä. Ei Monument Valley turhaan ole niin kuuluisa.
Se mikä minua ehkä eniten harmittaa koko USA:n road tripin reitityksessä on se, että en varannut Monument Valleylle riittävästi aikaa. Vietin alueella joitakin tunteja, mutta olisin kaivannut enemmän. Olisin halunnut jäädä alueelle, yöpyä sen kuuluisan tähtitaivaan alla ja tutustua seutuun paremmin. Nyt vierailu jäi vain pysähdykseksi. Toisaalta, taivas oli sen verran synkkien pilvien peitossa, että eipä sitä tähtitaivastakaan olisi tullut nähtyä.
Toinen virhe, mikä Monument Valleyn vierailun osalta tein oli se, että en tajunnut puiston alueen olevan kauttaaltaan hiekkatietä, eikä aina kovin hyväkuntoisia sellaisia. Vuokra-autoilla yleensä hiekkatiellä ajaminen rinnastetaan offroad-ajamiseksi, joka mitätöi vuokrasopimuksen vakuutukset. Jos jotain juuri tuolla pätkällä kävisi, kävisi se kalliiksi. Toisaalta, vaikka vikoja ilmenisi, ei vuokrafirma kovin helposti kai saisi tietää, tapahtuiko vahinko minkälaisella tiellä.
Sinä päivänä puiston portilla kuitenkin varoiteltiin teiden olevan heikossa kunnossa sateiden jäljiltä. “It is passable” sanoi virkailija katsoessaan pikkuista Toyotaani. “But be extra careful” hän jatkoi. Siinä kohtaa oli selvää, että en halunnut lähteä testaamaan onneani, etenkin kun näin, kuinka rapaisia puistosta pois ajavat autot olivat. Pystyin kuvittelemaan itseni maksamassa tuhansien eurojen viuluja vuokraamolle kun auton pohja olisi palasina, tai muuta yhtä ihanaa. Pistin siis auton kiltisti parkkipaikalle, ja lähdin tutustumaan alueeseen jalkaisin.
Kolmas virhe. Olisi pitänyt mennä ohjatulle kierrokselle ennemmin. Sitä tosin on hiukan turha jossitella, sillä kierros olisi pitänyt tajuta varata hyvissä ajoin etukäteen.
Löysin sopivan mittaisen polun pään ja lähdin reippaasti seuraaamaan sitä, vain huomatakseni noin parin kymmenen minuutin jälkeen, että polku katoaa näkyvistä täysin. Jälkiä tai opasteita ei näy missään. Luonne ei anna periksi kääntyä ympäri, vaan jatkoin seuraten maassa näkyviä satunnaisia jalanjälkiä.
Neljäs virhe. Olisi ehdottomasti kannattanut kääntyä ympäri.
Jossain kohtaa ne jäljet nimittäin katosi, ja löysin itseni keskeltä ei mitään, vailla käryäkään siitä, minne pitäisi mennä. Onneksi maasto Monument Valleyssä on sen verran tasaista, että kiintopisteitä löytyy horisontista paljonkin. Etäisyydet sen sijaan eivät ole niin lyhyitä, ja välillä eteen saattaa tulla parikin metriä korkea pystysuora seinämä. Reitti takaisin tielle ei suinkaan ollut se helpoin, mutta varmasti suorin.
Ensimmäiset sadepisarat iskivät niskaani, kun sain kiivettyä takaisin mutaiselle autotielle. Oli aika suunnata takaisin parkkipaikalle ja jatkaa matkaa. Viidettä virhettä en enää tekisi, ja jatkaisi alueeseen tutustumista tietä pitkin kävellen, päätyen keskelle rankkasadetta.
Vaikka Monument Valleyn vierailu ei tällä kertaa mennytkään aivan putkeen, olin silti varsin iloinen että siellä tuli käytyä, vaikkakin vain pikaisesti. Kyllä tämä paikka kaikessa mahtipontisuudessaan on vaan sen verran vakuuttava.
Monument Valley on yksi niistä monista paikoista, joissa luonnon ihmeellisyyttä ja voimaa ei voi kuin hämmästellä. Ajan merkityksen huomaa selkeästi, ja sitä tajuaa, kuinka mitättömän pienen ajan sitä itse lopulta edes tällä pallolla vaikuttaa. Kun alueen muotoutumisessa puhutaan miljoonista vuosista, ei muutama kymmenen vuotta ole edes silmän räpäykseen verrattavissa oleva aika. Oman pienuutensa tiedostaa näiden jättimäisten kivipaasien keskellä todella hyvin.
Hämmentävä. Uskomaton. Upea. Sitä on Monument Valley.
6 comments
Täytyy yrittää saada Monument Valley sopimaan ensi kevään reitille, upean näköinen paikka vaikka pilvistä onkin!
Joo, kannattaa kyllä yrittää ehtiä tuonnekkin – ja suunnitella vierailu paremmin kun mä tein! 😀
Miten Laura “Suunnittelen-kaiken-etukäteen” onnistui tän “mokaamaan”? 😀 Upeita maisemia! Ihanaa, kun pääsee seuraamaan näitä edes sun kameran kautta.
“I’m only human, after all…” 😀 Välillä kato näinkin, poikkeus vahvistaa säännön, tai jotain.. 😉
Hienoja kuvia. Oma blogini jakeonthego.com. Siellä tarinaa englanniksi viime vuoden 11 kansallispuiston reissulta.
Kiitos Jarkko! Täytyykin käydä tutustumassa blogiisi, josko sieltä saisi uusia hyviä vinkkejä, etenkin kun noita Yhdysvaltojen kansallispuistoja kun on tarkoitus kiertää tulevaisuudessa enemmänkin! 🙂
Comments are closed.