Namibian eläinkohtaamisia – Walvis Bayn flamingot

Namibian rannikolla, noin 30kilometriä Swakopmundin rantakaupungista etelään on maan toinen lomakeskittymä, Walvis Bayn kaupunki. Walvis Bay kuitenkin turistille naapuriaan huonommin tunnettu, siitäkin huolimatta että asukasluvultaan se on suurempi. Kaupunki harmaine ruutukaavakortteleineen on tarjonnaltaan selkeästi mitäänsanomattomampi ja nopea läpiajo kaupungissa ei suuria tunteita herättänyt. Puhumattakaan että se olisi saanut aikaan tunnetta, että täällä pitäisi jäädä aikaa viettämään. Mutta silti Walvis Bay on suurimmalle osalle turisteista suosittu kohde pikapysähdykselle. Miksi? Koska kaupungin edustalla sijaitseva lahti on koti sadoille tuhansille linnuille. Paikka, jollaisia ei ihan joka puolella maailmaa törmää.

Etenkin laskuveden aikaan Walvis Bayn laguuni täyttyy lukemattomista linnuista, kaikista näkyvimmin flamingoista. Vaaleanpunaiset, pitkäjalkaiset linnut täplittävät rantavettä suurina joukkoina. Ne viettävät aikaa aivan rannan tuntumassa, joten niitä pääsee tuijottamaan hyvinkin läheltä. Lintuparvia on useita, ne ovat levittäytyneet noin kilometrin alueelle. Muutamat parvista ovat vain muutamien kymmenien lintujen kokoisia, toiset taas satojen.

Aikatauluhaasteiden vuoksi me emme päässeet (oikeammin, jaksaneet tulla) paikalle siihen parhaimpaan aikaan lintubongauksen näkökulmasta. Laskuveden aikaan lintuja on paikalla tuhansia ja tuhansia, kun taas nousuveden aikaan tarjonta on heikompaa. Niinä päivinä mitä rannikolla vietimme, ajoittui laskuvesi auringonnousuun ja -laskuun, eikä puolen tunnin ajomatka majapaikaltamme noihin aikoihin houkutellut, joten paikalla käytiin aloittaessamme siirtymän Swakopmundista kohti Sossusvleita.

Olimme paikalla kolme tuntia laskuveden jälkeen ja paikalle ajaessa hieman taas jännitti, että odottaisiko perillä yhtään lintua, vähän niin kuin kävi Cape Crossissa hylkeiden kanssa pari päivää aiemmin. Myös tällä kertaa sain onneksi todeta, että kyllä täälläkin nähtävää oli, vaikka nyt ei ajoitus se paras ollutkaan. Flamingoja parveili näköpiirissä satoja, ehkä jopa tuhansia.

Harmaana maanantai-aamuna paikalla on vain kourallinen ihmisiä, joten lintuja sai bongailla rauhassa. Pilvien verhoamaa taivasta vasten näkymä ei ollut yhtä upea, mitä aiemmin näkemäni kuvat antoivat odottaa. Lintuparvia oli silti hauska katsella, ei tällaistakaan näkyä ihan joka päivä tule vastaan. Vaaleanpunaiset linnut, oudosti taipuvine jalkoineen ja pitkine kauloineen ovat kuitenkin melko oudon, mutta upean näköisiä. Namibian eläintarjonta kaikessa runsaudessaan oli jo ennen tätä lähinnä hämmästyttänyt, eikä Walvis Bayn flamingot eläinkohtaamisia myöskään heikentäneet.

Minä olen aina pitänyt flamingoja kauniina ja jollain tapaa hauraina lintuina. Rannalla lintuja katseltuani en enää ollutkaan varma siitä, että tämä olisi niin yksiselitteinen luonnehdinta. Näiden alla olevien kuvien myötä ymmärtänettekin, miksi nykyään etenkin nämä pikkuflamingot myös jollain tapaa tuovat Angry Birdsin mieleen…