On harmaata, kylmä tuuli vihmoo ja sade piiskaa kasvoja. Olo on vähintäänkin tympiintynyt. Ei tämä ollut se pako marraskuisesta harmaasta kylmyydestä, mitä Etelä-Afrikasta lähdettiin hakemaan.
Päivät Kapkaupungissa menivät lähinnä hytistessä. Marraskuussa 14 asteen lämpö ja etelänavalta pyyhkivä tuuli ei ollut omiaan lisäämään rakkautta kaupunkia kohtaan. Mutta paljon on silti hyvää sanottavaa kaupungista, yksi sellainen on Kapkaupungin pingviinit, joita parhaiten pääsee katselemaan Boulders Beachin suojelualueella.
Kävimme Boulders Beachilla ensimmäisen kerran viime vuonna ja nyt palasimme sinne taas, kun ensimmäistä kertaa Kapkaupungissa vieraileva matkaseurue halusi päästä katselemaan pingviinejä. Vaikka samoihin paikkoihin lähtökohtaisesti on omasta mielestäni hiukan tylsää palata, ainakin näin lyhyen tauon jälkeen, on pingviineille silti melkeinpä mahdoton sanoa ei. Lintubongaria minusta tuskin koskaan tulee, mutta pingviinejä tuskin kyllästyn koskaan tuijottelemaan, sen verran helposti nämä koomiset linnut nostattavat hymyn huulille.
Pingviinejä on toki mahdollista nähdä pitkin Etelä-Afrikan rannikkoa, mutta täällä Kapkaupungin etelälaidalla, pienellä Boulders Beachin suojelualueella niitä vilisee satapäisinä laumoina. Niitä vaappuu sielä täällä – osa ottaa rennosti rannalla, osa juoksee kohti aaltoja, muutama hautoo muniaan ja osa keskenkasvuisista pingviineistä vielä hakee ulkomuotoaan. Juuri nämä poikaset ovat niitä, joista voista hyvin kuvitella Angry Birdsiinkin haetun inspiraatiota, sen verran räjähtäneeltä ja tympiintyneeltä ne parhaillaan näyttävät.
Boulders Beachilla linnut kansoittavat pientä rantakaistaletta, jonka molemmin puolin on rakennettu erilliset katselualueet. Rannalle ei ole asiaa kävelemään, se on pyhitetty vain pingviineille. Mutta, lähialueilla on myös mahdollista päästä kävelemään pingviinien seassa, vieläpä ilman, että joutuu maksamaan yli 10 euron pääsymaksua Boulders Beachin suojelualueelle.
Boulders Beachin suojelualueelta pois lähtiessä istahdamme hetkeksi pysäköintialueen viereiseen rantaravintolaan iltapäivädrinkille. Muu reissuseurue päättää nauttia rantaravintolan nesteyttävistä tarjoomista hiukan rauhallisempaan tahtiin, mutta itse päätän lähteä vielä viereiselle rannalle kävelemään hiukan, sillä näen ravintolan ikkunasta jotain, mikä herättää mielenkiinnon. Tällä täysin ilmaisen sisäänpääsyn rannalla nimittäin ei näy kuin muutama satunnainen vierailija – ja kymmenittäin hietikolla ja kallioilla tepastelevia pingviinejä.
Kävelen rannalle, katselen pingviinejä, ja mietin, miksi ihmeessä sinne Bouldersin suojelualueelle edes kannatti mennä. Siellä kun pingviinit ovat kauempana, ja sisäänpääsy varsin suolainen maan hintatason huomioiden. Tämä ranta on jotain paljon parempaa. Olisi pitänyt vain suoraan tepastella tähän rantahietikolle.
Minä ja pingviinit. Ihan omassa rauhassa rantahietikolla. Kävelemässä rinta rinnan, vailla kiirettä. Ei siitä pingviinien bongaus juuri parane.
Sitä kuitenkin on pakko korostaa, että rauha näille linnuille tulee antaa, vaikka näinkin huikea kokemus tulisi vastaan. Vaikka pingviinejä paljon tällä alueella näkeekin, ovat ne todellisuudessa uhanalaisia. Vaikka siis kuinka tekisi mieli mennä aivan viereen, tai kosketella näitä, on hyvä malttaa mielensä ja tyytyä katselemaan lintuja molemmille turvallisen välimatkan päästä, eikä tarpeettomasti lähteä vaarantamaan hauraan lajin turvallisuutta tai tulevaisuutta.
2 comments
Oi! Olisipa unelma. Seuraan muutamia pingviinijuttuja Instagramissa ja aina tuntuu, että voisi katsella vaikka kuinka kauan. Etelä-Afrikassa olisi myös jazzfestari – monta syytä haaveilla kohteesta. Ihana, että pääsit näkemään nuo.
Ei vitsit, menipä vastaus pitkäksi, pahoittelut! Mutta kiitos kommentista, nämä olivat kyllä syötävän söpöjä ja niiden vaappumista ei kyllä voi seurata hymyilemättä. ❤ Toivottavasti sinäkin pääset vielä joskus tuonne (ja sinne jazzfestareille ;))!