Rila – Kun kiukuttaa, ei edes Bulgarian tunnetuin nähtävyys jaksa innostaa

Välillä matkalla kiukuttaa. Joskus ihan aiheesta, joskus ihan turhaan. Ja kun kiukuttaa, on vaikea keskittyä siihen, mitä ympärillä näet, oli se näkymä kuinka hieno tahansa – vaikka kuinka tietäsit että kiukuttaa aivan turhaan, aivan mitättömien asioiden takia. Ja kun et pysty keskittymään, et pysty myöskään arvostamaan. Tulee sellainen ”helmiä sioille”-hetki.

Yksi sellainen hetki oli Balkanin reissullamme kun päädyimme Rilaan, yhteen Bulgarian tunnetuimmista ja suosituimmista nähtävyyksistä.

Hotellin toiminta kiukutti. Aamulla vastassa oli puhjennut autonrengas ja edessä pitkä ja mutkainen tie, jossa tietyöt viivästyttivät parin minuutin välein etenemistä. Taisi sitä olla pienimuotoista matkaväsymystäkin päällä, olihan Bulgaria matkamme viimeinen maa ja Rilaan päästessä matkaa oli takana jo lähes kolme viikkoa. Ja sitten vielä luostarin parkkipaikalla edessä oli järjetön kaaos ja mahdottomalta vaikuttanut pysäköintitilanne. Kaikki tuntui nyppivän jo ennen kuin pääsimme edes luostariin sisälle.

120 kilometriä etelään Sofiasta sijaitseva Rilan luostari on yksi Bulgarian symboleista. Perustamisestaan, 900-luvulta aina tähän päivään ulottuvan historiansa ajan se on ollut monien silmissä maan henkinen ja kulttuurillinen keskittymä. Nykyään luostari on paitsi kansallismuseo, myös UNESCON maailmanperintokohde.

Vaikka luostarin historia ylettyy ensimmäiselle vuosituhannelle, on suurin osa nykyään näkyvistä osista rakennettu 1800-luvulla.

Vielä tänä päivänäkin Rila on toimiva luostari, tuhansien vieraiden keskelläkin. Luostarissa voit paitsi vierailla päiväseltään, myös yöpyä. Hieman sellainen kokemus etukäteen houkutteli, mutta yöpymisen varaamisesta löysin vain epäluotettavia, ristiriitaisia tietoja, ja koska olimme saapumassa paikalle myöhään, halusin pelata varman päälle ja varata yösijan paikasta, jonne sen varmasti pystyi etukäteen varaamaan. Mukavuudenhalu voitti, jälkikäteen kadutti. Yö luostarissa olisi voinut olla hieman ankea, mutta ikimuistoinen kokemus. Sen sijaan päädyimme yöpymään Pastran kylän parhaaksi kolmen tähden boutique-hotelliksi valitussa hotellissa. Mainittakoon, että Pastran kylässä on noin 200 asukasta ja kaksi majapaikkaa, joten kovin suurta arvoa en välttämättä sitten kuitenkaan tuolle noinkaan spesifille palkinnolle antaisi, vaikka se isolla kultakyltillä olikin korostettuna majapaikan paraatipaikalla…

Pyörähdimme Rilassa aamusta, ennen kuin jatkoimme matkaamme Sofiaan. Alusta asti oli helppo todeta, että luostari oli kaunis, ja erittäin kuvauksellinen. Sisäpihaa koristivat kauniit istutukset ja hyvin hoidetut rakennukset. Keskellä sisäpihaa katseen vangitsee kauniisti koristeltu, taitavasti kirjailtu kirkko. Olin lukenut siitä paljon kehuja etukäteen. Mutta silti kaikki tämä ei vain jaksanut innostaa. Kiersimme, katselimme, ja halusimme lähteä nopeasti eteenpäin.

Rila on yksi niitä kohteita jotka jäivät olosuhteiden aiheuttaman kiukutuksen vuoksi liian heikolle huomiolle. Vaikka tänne matkattiinkin ihan vain ja ainoastaan luostarin vuoksi, emme lopulta jaksaneet kovinkaan pitkään siellä kierrellä. Käyrä otsassa oli vaikea keskittyä ihailemaan näkemäänsä. Sen sijaan tuli todettua hätäisesti että hieno on, eiköhän jatketa matkaa. Nyt jälkikäteen hieman ehkä harmittaa, meni hyvä kokemus ehkä hiukan hukkaan kun antoi itsestä riippumattomien pikkuseikkojen päästä liikaa ihonalle.

Välillä näin.