Road trip Norjaan – kun kaikki odotukset ylittyvät

Road trip Pohjois-Norjaan, mikä ihana ajatus! Vaiko täysin tuhoontuomittu? 

Tuntuu, että tänä kesänä puoli Suomea on matkannut Pohjois-Norjaan. Ja ne jotka eivät ole ollet Norjassa, menivät Sloveniaan, ainakin minun some-kuplassa. Sosiaalisessa mediassa on tullut sarjatulella vastaan kuvia pitkin Tromssan lääniä, Senjaa ja Lofootteja. Jylhiä vuoria, vuonoja, turkooseja rantoja, pieniä kalastajakyliä  ja lampaita. Ei niiltä kuvilta ole voinut välttyä kun kaikki naapurin Penasta lähtien ovat tuntuneet suuntaavan Jäämeren rannalle. Matkakertomuksia ja kokemuksia Pohjois-Norjasta on tullut vastaan jopa niin paljon, että alue tuntui tutulta ja lähes puhkikuluneelta jo ennen kuin siellä oli edes ehtinyt käymään. 

Puhkikuluneet. Turistoituneet. Täysin pilalla. Sitä sen oli oltava, ajattelin, varsinkin kun Lofoottien turistibuumista on jo puhuttu medioissa välillä jo vakavana ongelmana. Alue on alkanut omissa kuvitelmissa jo vaikuttamaan vähän luotaantyöntävältä ja mietin, haluanko enää sinne matkustaa, siitäkin huolimatta että se useamman vuoden on ollutkin haaveissa.  

Kun sitten alle parin viikon varoitusajalla tehtiin päätös pienestä ex-tempore kesälomasta, ja vielä kaiken lisäksi päätettiin sitten kuitenkin suunnata kaikkien muiden suomalaisten perässä näille samoille seuduille, olin varma, että koko ajatus on ihan tuhootuomittu. Oltaisiinhan menossa juuri sinne, minne kaikki muutkin, vieläpä samaan aikaan, keskellä kuuminta kesälomakautta. 

Oltaisiin keskellä turistirysää, kaikki majapaikatkin varmasti jo loppuunmyytyjä. Hirveitä ruuhkia ja jatkuvat kiinalaislaumat tukkimaassa ihan joka nurkan. Ja varmaan sataisi myös koko matkan. Pessimisti sisälläni nosti päätä harvinaisen voimakkaasti. Olin varma, että tältä reissulta tuliaisena ei olisi juuri muuta kuin loputon viha karavaanareita kohtaan.

Mutta voi kuinka väärässä olinkaan! En olisi voinut villeissä unissanikaan kuvitella että matkasta tulisi niin onnistunut kuin mitä se oli. Kelit suosivat ja Norjan luonto pääsi näyttämään parhaat palansa mitä parhaimmissa olosuhteissa – pisaraakaan vettä ei taivaalta tipahtanut koko kymmenen päivän matkalla ja vain yhtenä päivänä taivas oli lähes kokonaan pilvessä. 

Saimme nauttia pilvettömästä taivaasta ja upeista poluista vuonoilla ja vuorilla sydämiemme kyllyydestä. Tälle matkalle pääsi myös reissukoira mukaan parin vuoden tauon jälkeen. Päivät paineltiin pitkin vuortenrinteitä auringonpaisteessa, ajeltiin halki kalastajakylien ja ohi upeiden, hämmentävän turkoosien rantojen. Nautittiin ulkoilmasta ja upeista maisemista täysin rinnoin. Eikä niistä ruuhkista kyllä ollut tietoakaan. 

Matka vei autolla käsivarren kautta Tromssaan, ja sieltä hiljalleen Senjan ja Andøyan halki Lofooteille aina sen eteläisimpään kärkeen, ennen kuin suunnattiin takaisin kohti Tamperetta käsivarren kautta. Vaikka matkallisesti järkevintä olisikin ollut ajaa toiseen suuntaan Ruotsin halki, oli koiran kanssa Norjaan matkatessa tämä se paras ratkaisu, sillä näin vältettiin Ruotsin halki ajamalla pakolliseksi tuleva eläinlääkärikäynti ekinokokkoosilääkityksen hankkimiseksi.

Norja hurmasi, taas kerran. Auton ikkunasta avautui jatkuvasti niin upeita maisemia, että teki mieli pysähtyä noin viiden metrin välein ottamaan kuvia. Ja siellä patikkapoluilla vähän useamminkin. Järjettömän kaunista, ihan joka nurkassa. Jotenkin tuntuu niin käsittämättömältä kuinka Norjan maisemat ovat niin erilaiset kuin koti-Suomessa, vaikka ollaan ihan vieretysten. 

On helppo ymmärtää Lofoottien ja koko Pohjois-Norjan vetovoima ja se, miksi niin moni sinne suuntaa. Se nyt vaan on kertakaikkisen upea.   

Ja ei, Lofootit ei ole pilalla. Jopa tällainen ihmismassoja karttava pystyi nauttimaan olostaan tuskastumatta, ja kuumimman sesonginkin aikaan majapaikkojakin löytyi aina, kaikentasoisina vielä samalle päivällekin, kun lennosta suunnitelmia muuteltiin. Yksi yö nukuttiin teltassa, ihan suunnitellusti, mutta muuten puhtaat valkoiset lakanat löytyi jokaiselle yölle. Enkä sitä karavaanarivihaakaan saanut aikaan, vaikka niitä aika paljon teiden tukkeena olikin.

Kyllä, Pohjois-Norja oli vastoin kaikkia ennakkoluuloja lopulta aika mahtava.