Robbergin luonnonsuojelualue on kauniista maisemista ja kevyistä päiväpatikoista pitävälle ehdoton vierailukohde Garden Routella. Me emme viimeisimmällä Etelä-Afrikan reissullamme kovin montaa patikkaretkeä tehnyt, mutta onneksi Robbergin luonnonsuojelualueella päädyimme polkuja tallaamaan, sillä tämä osoittautui yhdeksi upeimmista paikoista Garden Routella, ainakin maisemiensa puolesta.
Robberging saarimainen luonnonsuojelualue yhdistyy mantereeseen vain kapean kannaksen kautta. Kohti merta puskevaa pientä niemeä kiertää kasa patikkapolkuja, ja hurja määrä kaunista luontoa. Kirkkaassa auringonpaisteessa, mereltä tulevan viileän tuulen puhaltaessa kevyesti, on patikkapoluilla aika mahtavaa. Kauniina kesäpäivänä Robbergin luonnosta on todellakin helppo nauttia.
Robberging patikkapolkuja luonnehditaan helpohkoiksi, mutta muutamat haastavat kohdat tekevät Robbergin poluista sellaiset, että ei niitä heikkopolvisimmille tai -kuntoisimmille voi mitenkään suositella, edes sitä lyhyintä lenkkiä. Mutta jos haastavimmista kohdista selviää, on palkinto kuitenkin kaiken vaivan arvoinen.
Vaikka alue on suhteellisen pieni, vievät polut yllättävänkin vaihtelevan maaston halki. Robbergin niemi on pituudeltaan vain alle neljä kilometriä, ja leveimmilläänkin vain noin 800metriä, mutta jo viiden kilometrin lenkillä pääsee kävelemään pitkin kallioisia rinteitä ja pitkiä rantoja, sekä keskellä hiekkadyynejä ja rakennettuja jalkakäytäviä. Maisemat vaihtelevat melkoisesti kun keikut jyrkän rinteen reunalla, katselet korkealta kallioiden päältä kymmeniä metrejä alempana leikkiviä hyljelaumoja, kävelet halki tiheän kasvuston, ja tuijotat pauhaavia aaltoja aivan rantaviivassa.
Pisimmällä reitillä pääsee myös katsomaan Etelä-Afrikan korkeimmalla sijaitsevaa majakkaa, ja sanotaan alueelta löytyneen myös merkkejä asutuksesta yli 3000 vuoden takaa ja todisteet eteläisen Afrikan ensimmäisistä Eurooppalaisten asutuksista. Alue on siis myös historiallisesti merkittävä ja osittain tästä johtuen, on Robberg nykyään myös UNESCOn maailmanperintökohde.
Patikointi Robbergilla ei todellakaan ole tylsää. Täällä syke nousee samaa tahtia hymyyn kaartuvien suupielien kanssa ja kameran suljin laulaa sarjatulella, kun jokaisen mutkan jälkeen avautuu toinen toistaan mahtavampia maisemia.
Kapea, mutta korkeuseroiltaan melko suuri niemi on myös rantaviivansa puolesta melkoisen upea. Rantavesissä parveilee suuret määrät hylkeitä, mutta saattaapa patikkapoluilla nähdä vilauksen myös valaista, delfiineistä ja haista. Robbergin itäpuolella Plettenberg Bayn rannikko kaartuu pitkänä ja kauniina, ja toisella puolella taas Robbergin omat, hiukan pienemmät, mutta sitäkin upeammat poukamat. Kuvista saa hiukan perspektiiviä näiden pienten rantojen mittakaavasta, kun etsii rantahietikolla käveleviä ihmisiä.
Jos unohtaa kylmän meriveden ja villit virtaukset, olisi tämä varsin mainio paikka pienelle rantapäivälle, sillä luonnonsuojelualueella ei varmasti tarvitse pelätä tungosta. Ihmisiä rannalla näkee vain kourallisen, eikä poluillakaan tungoksesta päässyt kärsimään. Ihan omassa rauhassaan sai suuren osan ajasta askeltaa menemään, vaikka parkkipaikalla autojen määrä etukäteen hieman hirvittikin.
Robbergin luonnonsuojelualue oli yksi maisemaonnellisuuden multihuipentumista, ja omalla kohdallani ainakin yksi Garden Routen ehdottomista kohokohdista. Upeat rannat, jylhänä putoilevat kalliot, vehreä luonto ja karut kalliot jättivät jälleen yhden lämpimän muiston Etelä-Afrikasta mieleen, tänne todellakin kannatti mennä.
