Kun lähdin Thaimaan saarihyppelylle, olin varovaisen toiveikas. Kohteena olevia Trangin saaria kutsutaan Thaimaan helmiksi, hiljaisiksi paratiiseiksi, jonne massat eivät vielä ole löytäneet. Toivoin löytäväni näiltä saarilta rauhallisia kohteita, pääseväni jonnekin, missä en joutuisi taistelemaan omasta tilasta suurten turistilaumojen kanssa. Toivoin löytäväni paikan, jossa on tilaa ja rauhaa omille ajatuksille.
Tiedän, että moni sanoisi, että näillä tavoitteilla Thaimaahan suuntaaminen alkuvuodesta olisi veren kaivamista nenästä, siksi ennen matkaa takaraivossa kalvoi alati kasvava epäilys siitä, vastaisiko kohde toiveisiini, vai olisiko tämä koko suunnitelma tuhoon tuomittu.
No, voin kertoa, että verta ei valutettu. Pääsin jälleen todistamaan, että Thaimaassakin on mahdollista löytää myös hyvin rauhallisia kohteita ja päätyä jopa paikkoihin, jossa saat ihan koko rannan itsellesi.
Yhdistelmänä Thaimaan rantaloma ja tammi-helmikuu ei siis välttämättä automaattisesti tarkoita turistilaumojen keskellä luovimista. Saatat vielä pystyä viettämään maassa rentouttavan ja rauhallisen loman hyvinkin paratiisimaisissa maisemissa ilman ruuhkaisia rantoja, kunhan vain valitsee tarkasti. Saatat itseasiassa päästä viettämään pitkiäkin aikoja ihan yksiksesi, ilman ristin sielua näkyvissä. Niinkin nimittäin kävi.
Ei, Thaimaa ei pettänyt taaskaan.
Puolitoista viikkoa täydellisissä säissä ja paratiisimaisissa maisemissa tarjosi mitä parhaimman mahdollisuuden rentoutua, ottaa arkeen etäisyyttä ja kerätä voimia.
Kun päivät kuluvat varpaat hiekassa ja suolaa hiuksissa, on vaikea stressata. Päivisin suurin epämukavuustekijä on hikikarpalot otsalla, etenkin silloin kun pulahdus lämpimässä merivedessä juuri kehoa viilennä. Sellaisina päivinä elämä on aika leppoisaa, etenkin kun kylmää juomaa ja ilmastoitu huone on aina saatavilla lähettyviltä.
Tämä loma siis piti sisällään lähinnä aurinkoisia päiviä, valkoisia hiekkarantoja ja turkoosia merivettä. Päivät täyttyivät rentoutumisesta, pitkistä yöunista, hyvästä ruoasta ja juomasta. Olemisen sietämätön keveys taisi olla kyllä loman kantava teema.
Kyllä, vaikka levoton olenkin, enkä lomilla tykkää juuri olla paikallani, niin rantaloma tähän väliin teki kyllä hyvää. Toki on tunnustetava, että pari päivää lyhyemmälläkin reissulla olisin pärjännyt, yhtään pidempään en taas olisi jaksanut. Nyt on taas tunne, että hetken aikaa on muunlaisten lomien vuoro.
Loman pääkohteena oli Trangin saaret, joista kävimme kolmella suosituimmilla, eli Koh Kradanilla, Koh Mookilla ja Koh Ngailla, lisäksi muutama päivä kului Phuketin saarella. Jälkikäteen on helppo taas todeta, että kohteiden valinta meni tällä lomalla kyllä nappiin, ainakin suurimmaksi osaksi.
Trangin pienet saaret ihastuttivat rauhallisuudellaan ja upeilla rannoilla. Etenkin Koh Kradan ja Koh Ngai ovat juurikin sellaisia uinuvia paratiisisaaria, jollaisena niitä mainostetaan. Saarihyppely taas oli sopiva tapa pitää mieli virkeänä, sillä ei näillä pienillä saarilla juuri tekemistä ole ja ilman isoa kasaa kirjoja olisin ollut pulassa korvienvälini kanssa. Pari päivää per saari on enemmän kuin riittävästi.
Mutta ei mikään ole täydellistä, ei edes reittivalinta tällä reissulla, sillä vaikka Trangin saaret upeita olivatkin, niin loman alku- ja loppupisteenä ollut Phuket ja sen tarjonta sen sijaan ei liikaan ylistystä minulta saa.
Se mitä saaresta ehdin näkemään, antoi kyllä ymmärtää, että ei se ehkä ole minun paikkani. Olisi pitänyt keskittyä vain niihin pikkusaariin, tai ainakin valita Phuketista jokin muu alue tutkittavaksi kuin nyt käymämme Phuket Town ja Surin Beach, puhumattakaan siitä Patong Beachin hirvityksestä…
Niin tai näin, tarinaa riittää kyllä taas kerrottavaksi, kunhan tässä on taas kunnolla kotiutunut. Tällä hetkellä istun viltin alla palellen, yrittäen taas sopeutua tähän epäinhimmilliseen lämpötilaan. Talvi ei vain ole minun juttuni. Reissun kuvia läpikäydessä tuleekin väkisin mieleen, että antaisin vaikka oikean käteni, jos joku teleporttaisi minut takaisin noille valkohiekkaisille rannoille ja löisi taas yhden kookoksen käteeni.
Niin, ehkä en siis kuitenkaan aivan tarpeekseni rantalomailustakaan saanut…
6 comments
Kuulostaa todella lupaavalta ja upeita kuvia jälleen kerran! 🙂
Kiitti Sofia, tää oli kyllä hyvä loma taas ja voin kyllä hyvin suositella noita Trangin saaria kohteeksi jos reissullanne vielä suunnittelette tuonnepäin menemistä!
Jahas, olitte sitten myös Koh Ngailla (luin eka Kradan-tarinat). Jäänpä odottelemaan juttuja Koh Ngailta. Taitaa olla jo kasvanut se saari tarjonnan suhteen viimeisen 5-6 vuoden aikana, kun ei ole luonnonpuistoa (kuten Kradan), jossa rakentamista rajoitetaan paremmin.
Trangin saaristo ja pikku saaret Koh Lipelle asti alas on kyllä hienoa aluetta. Komppaan tuon Phuketin suhteen, ettei meillekään napannut muuten kuin porttina saaristoon (vaihtoehto Krabille).
Joo, Ngai oli kyllä selkeästi “isompi” kohde kuin Kradan. Mä kyllä tykkäsin Ngaista hiukan enemmän, vaikka Kradan oli enemmän se paratiisimaisempi. Tuo seutu on kyllä kaunista, on melkein käsittämätöntä kuinka iso kontrasti on Phuketin kanssa, mutta saarien kannalta hyvä niin! ?
Moi!
Suunnittelen paraikaa jonkinlaista saarihyppelya huhtikuun lopulle (ensimmainen kerta Thaimaassa) ja valinnanvaikeus on kova! Osaatko listata sun lempparikohteita? Haussa nimenomaan kauniita rantoja ja maisemia, ei liikaa massaturismia, mutta mielellaan myos vahan tekemista ja ruokatarjontaa (melontaa, snorklailua, ei sen kummempaa). Kerta on ensimmainen, joten tahdotaan nahda myos ne “kliseiset” maisemat – pitkahantaveneet ja meresta nousevat saaret. Kiitos paljon vinkeista!
Moi Emma! Mun täytyy sanoa, että tuo eteläinen Thaimaa on kyllä ihan loistava kohde saarihyppelylle. Mun lempikohde Thaimaassa on ehkä edelleen Khao Lakin ympäristö, vaikka nämä Trangin saaret kyllä nyt laittoi aika hyvän vastustuksen! Saarihyppelyyn nämä Trangin saaret, sekä Koh Lipe, ja sitten myös Koh Lanta on hyviä kohteita ja näiden välillä pääsee hyvin liikkumaan veneillä. Mun mielestä kaikki näistä sopii tuohon sun kuvaukseen, ehkä siinä järjestyksessä että Koh Lanta on eniten turistoitunut, sitten Koh Lipe, jonka jälkeen tulee nuo Trangin saaret, joista Koh Kradan on ehdottomasti rauhallisin. Niiden korkeiden, merestä nousevien karstikivikallioiden osalta Krabin seutu taitaa olla kaikista paras, mutta kyllä esimerkiksi Koh Mookillakin pienen vilahduksen siitä sai. Tuolla seudulla ei voi kyllä kauhean pahasti mennä vikaan, etenkin kun ottaa huomioon että huhtikuun loppu on jo enemmän tai vähemmän sesongin ulkopuolista aikaa, eli rauhaa on varmasti paljon enemmän kuin tuolloin tammikuussa. Ihanaa reissua (ja sen suunnittelua), Thaimaa on aivan ihana matkailumaana!