Trier oli kaupunki, jossa minun oli määrä vain yöpyä – saapua myöhään illalla Frankfurtista, jatkaa heti aamusta kohti Luxemburgia. Toisin kävi. En ollut tajunnutkaan, kuinka kauniiseen kaupunkiin päädyin, kohteeksi kun se sattui ihan puhtaasti sijaintinsa puolesta, olihan se suoraan matkan varrella Frankfurtista Luxemburgiin.
Arvoin pitkään, jaksaisinko ajaa vielä illalla lennon jälkeen koko matkan Luxemburgiin, mutta onneksi lopulta Luxemburgin hotellitarjonta teki päätöksen puolestani. Järkeviä hotelleja ei ensimmäiseksi yöksi ollut juuri saatavilla, ainakaan järkevään hintaan, joten päädyin yöksi Trieriin. Näin jälkikäteen ajateltuna, olen siitä ikionnellinen.
Päädyin nimittäin kiertelemään Trierin kaduilla pitkään, ennen kuin maltoin jatkaa matkaa. Kaupunki oli kerrassaan upea! Kävi myöskin ilmi, että kyseessä on itseasiassa Saksan vanhin kaupunki, joka on perustettu jo ennen ajanlaskun alkua.
Moselin rannalla sijaitseva kaupunki on järjettömän kaunis. Suuri kävelykeskusta heräsi keväisenä lauantaina eloon jo aikaisin aamupäivästä. Magnoliat kukkivat, tulppaani-istutukset loistivat, ja aurinko paistoi kirkkaana pilvettömältä taivaalta. Lämpötilojen kohotessa yli 20 asteen, tuli pitkän ja kylmän kevään jälkeen ensimmäistä kertaa kunnolla kesäfiilis, kun aurinkolasit päässä kuljin pitkin kaupungin tunnelmallisia katuja ja puistoja, nautin kevään ja kukkien tuoksusta, sekä torimyyjien hulinan seuraamisesta. Viimeistään torinkulmalla sieraimiin leijaillut mansikoiden tuoksu sai kunnolla hymyilemään mielettömälle kesäfiilikselle.
Trier ei ole suuri, vain noin 100 000 asukkaan kaupunki. Se on miellyttävän kompakti ja siisti. Suuri kävelykeskusta on tunnelmallinen ja täynnä terasseja. Ja ne ristikkotalot! Niitä löytyi keskustan kauniilta kaduilta niin paljon, että vähemmästäkin innostuu. En tiedä olenko outo, mutta ristikkotaloissa vain on jotain niin upeaa, niiden täyttämissä kylissä jotain erikoista taikaa, ainakin minun silmissäni. Vanhan kaupungin kauneutta ihailisi pidempäänkin.
Historian ja kulttuurin ystävälle Trier tarjoaa paljon, sillä kaupungista löytyy paljon historiallisia monumentteja, kirkkoja ja museoita. Kaupungista löytyy jopa 9 Unesco-kohdetta, joista tunnetuin on Porta Nigra – kaupungin keskustaan johdatteleva lähes 2000 vuotta sitten pystytetty Rooman valtakunnan aikainen portti.
Näin kevään kynnyksellä kaupungin ehdoton helmi kuitenkin oli Konstantin Basilikan reunalla sijaitseva upea palatsi, sekä sen edustalla levittyvä puisto, jossa magnolioiden ja tulppaanien loisto sai huonommankin hortonomin suorastaan pissimään hunajaa. Siinä missä tähän aikaan vuodesta Suomessa kaduilla ainoa näköpiiriin pyrkivä vihreä on yksinäinen politiikko, oli Trierissä täysi väriloisto jo päällä.
Puistoon ei löydä vahingossa, se kannattaa tietää, sillä sen verran syrjässä se on ytimestä, eikä oikeastaan näy edes kaduille. En tiedä miten sinne päädyin, mutta ei se haittaa, pääasia että päädyin. Auringon paistaessa, upeiden istutusten keskellä kevään tunnelma veti mukanaan. Se oli ehkä paras aloitus pitkälle viikonlopulle.
Päädyin kävelemään Trierin katuja paljon pidempään kuin olin ajatellut. Jossain kohtaa huomasin kellon juoksevan jo niin lujaa, että päätin hiukan vastahakoisesti hypätä vuokra-autoni rattiin ja suuntasin nokan kohti Luxemburgia.
Trier ei ole maailmanluokan metropoli, eikä edes kovin suuri kaupunki. Siellä tuskin montaa päivää viihtyisi pitkästymättä, mutta lyhyeen pysähdykseen se on erinomainen kohde.
Se, mistä Saksassa todella pidän, on se että maa on pullollaan tällaisia pieniä kaupunkeja ja kyliä, joista et koskaan ole kuullutkaan, mutta jotka osoittautuvat täysiksi helmiksi.
Trier osoitti jälleen kerran, että Seppo Räty oli kyllä niin väärässä.
Kiinnostuitko Trieristä? Kaupungin turisti-infon sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa matkaa suunnittelevalla (voi kun olisin tutustunut tähän etukäteen!), sekä matkakokemuksistaan juttua on kirjoittanut muunmuassa Lempipaikkojani-blogin Jonna.
2 comments
Hauskaa, että joku kertoo suomalaisille minun nykyisestä kotimaastani/osavaltiostani. Hyvä huomio, että Saksa on historian, luonnon ja kultuurin puolista monipuolinen maa. Luoteessa, Limes-rajapuolustuslinjan eteläpuolella, roomalaisten vaikutus paikalliskulttuuriin on eri tavoilla vieläkin havaittavissa ja siihen viitataan tuon tuostakin. Moselin viinirinteet ja Moselviinit ovat kai maailmalla tunnetuimpia roomalaisten tuomia perinteitä. Seppo Räty näyttää olevan suomalaisille jonkinlainen kaikkitietävä guru vielä 25 vuotta typerän sutkautuksensa jälkeenkin, mutta trieriläiset nauraisivat makeasti sille. Useat maat ovat luopuneet Karl Marxin filosofian mukaisista kokeiluista. Kiinalaiset eivät, ja he tekevät “pyhiinvaellusmatkoja” Trieriin.Toukokuun 5. pnä Karl Marxin syntymästä tulee kuluneeksi 200 vuotta ja sen kunniaksi kiinalaiset lahjoittivat 4,40 m korkean näköispatsaan museon eteen. Syntymäpäivälahjaa oli vaikea kieltäytyä vastaanottamasta vaikka tireriläiset eivät siitä erityisesti pidä.Trierissä eletään eurrooppalaisuuta käytännössä arkipäivänä, koska se on aivan rajalla ja asukkaat vilkkaassa kanssakäymisessä puolin ja toisin. Kannattaa todella tutustua Tourist -Information sivuille ja suunnitella vaikka Trieristä käsin kiertoajelu naapurimaihin Ranskaan, Luxemburgiin ja Belgiaan.
Kiitos Katarina kommentista! Voin hyvin kuvitella mitkä ajatukset tuon lahjan osalta paikallisten mielessä pyörii. Ja varmasti hassua lukea itselme tutuista seuduista täysin ulkopuolisen kynästä, moni paikka kun näyttäytyy vierailijalle erilaisena kuinnä paikalliselle, minustakin on aina hauskaa lukea muiden juttuja Tampereesta. 🙂 Mutta kyllä Trier oli loistava kohde ja Moselin seutu toimi hyvin yhdessä Luxemburgin kanssa pienenä roadtrip-kohteena!