Valley of Fire – Nevadan tulinen laakso

On todellakin helppo ymmärtää mistä Valley of Fire on saanut nimensä. Täällä tulenpunaisena ja kirkkaan oranssina hehkuvat kalliot kohoavat ympäriinsä ja ilma tuntuu polttavalta. Maasto on kuivaa ja karua. Jo puistoon saapuessa, aikaisin aamusta on varsin kuumottava tunnelma, sillä lämpötila aavikolla kohoaa aivan liian nopeasti tällaisen pohjolan kasvatin makuun.

Autosta poistuttua ei mene montaakaan minuuttia, kun alan jo ikävöimään autoni ilmastointia. Ei tässä ole järjen häivääkään, ajattelen. Talsia nyt hullussa helteessä keskellä autiomaata, katselemassa kiviä ja hiekkaa! Monissa paikoissa vaikuttaa siltä, että elämästä täällä ei ole tietoakaan itseni lisäksi, ja pidempään aikaa tässä kuumuudessa kävellessä, ei varmaan olisi itsessänikään elonmerkkejä. Sen verran hiljaista puistossa paikoitellen on että yksinäisen liskon bongaaminenkin tuntuu jännittävältä ja kaktuskin kiehtovalta.

Hikipisarat kohoavat ennätystahtia otsalla ja  useampaan kertaan käy mielessä, että juuri nyt voisin olla Las Vegasin resortissani, siemailemassa allasbaarin viileitä drinkkejä, enkä hikoilemassa polttavan auringon alla. Ei, tässä ei tunnu olevan järjen häivääkään, mutta täällä silti ollaan.

Toisaalta, miksi tehdä asiat helposti. Enemmän tästä muisteltavaa jää, ja ne drinkit odottavat vielä myöhemmin päivälläkin siellä altaalla.

Saavuin Valley of Fireen aikaisin aamulla, matkalla Zionin kansallispuistosta Las Vegasiin. Olisin voinut hyvin painella samalla vauhdilla aina Las Vegasiin asti, mutta puiston osuessa matkan varrelle, en vain malttanut pyyhkäistä ohikaan, sen tulenpunaiset kalliot vain kiehtoivat sen verran. Motto tällä reissulla on ollut, että parin tunnin pysähdyskin on parempi kuin ei pysähdystä laisinkaan, ja se päti myös Valley of Firen kohdalla. 

Kierrän puiston muutamat näköalapaikat, käyn kiertämässä suosituimmat polut White Domelle, Elephant Rockille ja The Wave:lle. Viimeisin on muuten ainakin kesän ajaksi poistettu esitteistä, lieneekö yli kolmen kilometrin reitti liian vaarallinen kesäkuumalla. Keväällä se vielä materiaaleissa oli mukana.

Ihailen kirkkaan punaisena hohtavia kallioita ja tutustun puistoon jalkautumalla maastoon pääasiassa vain lyhyiksi hetkiksi – välillä  vain kymmeneksi minuutiksi, välillä polttavan auringon alla kuluu toista tuntia. Jokaisen jalkautumisen jälkeen olen aina vain kiitollisempi autoni ilmastoinnista ja katon tuomasta varjosta, sillä aurinko nousee kohti lakipistettään aivan liian nopeasti.

Kuumuus todellakin tekee tehtävänsä jo toukokuussa, iltapäivällä olen jo aivan kypsä jatkamaan matkaa, sillä oma sietokykyni on tullut täyteen. Kyllä puistossa saisi enemmänkin aikaa kulumaan, mutta ei näissä lämpötiloissa. Se allasbaari ja ilmastoitu hotellihuone alkavat houkuttelemaan aivan liikaa.

Valley of Fire on loistava päiväretkikohde Las Vegasista. Vajaan tunnin ajomatkan päässä neonvalojen välkkeestä on täysin erilainen kohde, jossa tutustua Nevadan karuun luontoon hiukan paremmin. Mutta sen minä sanon, että lähde liikkeelle aikaisin. Toukokuun alkupuoliskolla jo kello yhdentoista aikaan lämpötilat olivat jo yli 40 asteen ja aurinko porotti armottomana. Ei sellaisella kelillä puiston polkuja kovin kauaa pysty koluamaan, etenkin kun varjoisat paikat ovat kirjaimellisesti kiven alla.

Kallioiden välissä kiemurtelee hyväkuntoiset tiet. Piknik-paikkoja löytyy useampia ja leirintäalueitakin pari. Vierailu on puistossa tehty miellyttäväksi nimenomaan satunnaisen autoilijan näkökulmasta. Sen sijaan sellaiselle matkailijalle, joka tykkää jalkautua pidemmälle luontoon, puisto ei ole se parhain mahdollinen, sillä polkuja on yllättävän vähän ja ne vähäisetkin ovat vai kilometri-parin mittaisia. Toisaalta, puolet vuodesta puiston lämpötilat kohoavat niin korkeiksi, että pidemmille vaelluksille ei helposti tee edes mieli lähteä, polkujen vähäisyys lienee siis ennemmin tarkoituksenmukaista kuin vahinko.

Varoituskyltitkin sen kertovat. Ei täällä kannata lähteä kävelemään. Tai jos lähtee, on vaarat todellakin tiedostettava, sekä vältettävä turhien riskien ottaminen.